Dnro 215/72/99, 25.3.1999

Kauppa- ja teollisuusministeriö
Markkinaosasto

Lausuntopyyntönne 4.3.1999, Dno 8/710/1999

EU:n komission valkoinen kirja kaupasta

Kilpailuvirasto esittää lausuntonaan seuraavan.

Yleistä

Valkoisen kirjan lähtökohtana on parantaa kaupan kilpailukykyä ja sitä kautta vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen. Vaikka valkoisessa kirjassa mainitaan kaupan merkitys myös muulle Euroopan unionin talous- , yhteiskunta- ja kulttuurielämälle, vähäiselle huomiolle on jäänyt kaupan ja jakelun rooli tuotteita ja palveluita välittävänä markkinaosapuolena, jolla on suuri merkitys tarkasteltiinpa sitä teollisuuden tai valmistajien näkökulmasta tai kuluttajien hyvinvoinnin kannalta.

Koska kauppa muodostaa olennaisen linkin valmistusportaan ja loppukäyttäjän välillä, valkoisessa kirjassa olisi voitu tarkastella laajemmin jakeluketjun eri osien välisiä suhteita. Kansainvälisessä kauppaa koskevassa keskustelussa kaupan markkinavoimaa ostajana (buyer power) koskeva tarkastelu on ollut näkyvästi esillä esimerkiksi OECD:n piirissä. Tämän tarkastelun tuominen osaksi kaupan asemaa koskevaa analyysia olisi monipuolistanut myös valkoista kirjaa.

Kuten valkoisessa kirjassa todetaan, kauppa on monisärmäinen ja vaihteleva ala, joka on jatkuvassa muutostilassa. Tämä monisärmäisyys koskee paitsi kaupan eri aloja myös kauppaa yhteisönlaajuisesti. Valkoisessa kirjassa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että yhteisistä ominaisuuksistaan huolimatta kauppa ja jakelu on yhteisönlaajuisesti ajatellen heterogeenista. Tästä johtuen myös ongelmat ja kehittämisalueet voivat olla osittain erilaisia. Yhteisönlaajuiset toimenpiteet ovat luonnollisesti tarpeellisia, mutta kansallista näkökulmaa ei ole syytä unohtaa.

Yksityiskohtaiset kannanotot

A 2. Kaupan rakenteen muutokset: uudet poliittiset haasteet

Tämä on ainoa kohta, jossa viitataan kaupan toimintojen vaikutukseen teollisuus- ja valmistusportaaseen. Toimenpide-ehdotuksen mukaan komissio tekee ja julkaisee tutkimuksen mm. tukkukaupan tulevista kehityssuunnista, koska on perusteltua seurata muutosten vaikutuksia kahdenlaisiin pk-yrityksiin: pieniin vähittäismyyjiin ja pieniin kulutustavaroiden valmistajiin.

Kilpailuviraston mielestä tutkimuksen tekeminen on perusteltua ja ohittaa kiireellisyysjärjestyksessä kohdassa mainitut muut tutkimushankkeet, jotka koskevat verkostomyynnin ja kaupallisen edustamisen tulevia kehityssuuntia. Kaupan rakennemuutosta koskevan tarkastelun tulisi olla mahdollisimman kattava; sen tulisi sisältää sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti mahdollisimman laaja näkökulma. Vertikaalisessa tarkastelussa tulisi kiinnittää huomiota jakeluketjun eri portaiden välisiin suhteisiin. Horisontaalisesti tulisi ottaa mukaan sekä eri portaiden erilaiset toimijat–keskittyminen pelkästään pk-yrityksiin ei ole tarpeellista–että erilaiset toiminnot: logistiikka, hinnoittelu, mainonta ja markkinointi jne.

Kaupan rakenteen muutoksiin liittyen Kilpailuvirasto toteaa vielä, että lainsäädäntöhankkeet ja soveltamiskäytännöt, jotka eivät suoraan koske kauppaa, voivat kuitenkin vaikuttaa olennaisesti joidenkin kaupan alan toimijoiden asemaan. Esimerkkinä tästä Kilpailuvirasto mainitsee EY:n tuomioistuimen tulkinnan tavaramerkkilainsäädännön soveltamisesta. Tavaramerkin haltija voi nykykäytännön mukaan halutessaan kieltää muita harjoittamasta rinnakkaistuontia ETA-alueen ulkopuolelta. Nykyinen tulkinta huonontaa merkittävästi mahdollisuuksia rinnakkaistuontiin yhteisön ulkopuolelta. Mm. tämän ongelman ottamista osaksi kaupan rakenteen muutostarkastelua voi pitää perusteltuna.

B 1. Hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen

Sen lisäksi että hallinnollisista rasitteista aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, ne voivat toimia esteetöntä kilpailua rajoittavasti nostamalla tarpeettomasti alalle tulon kustannuksia tai ääritapauksessa estämällä alalletulon kokonaan. Esimerkkinä tästä Kilpailuvirasto mainitsee kaavoitukseen yleensä ja kaupan kaavoituskysymyksiin erityisesti liittyneet ongelmat, jotka ovat olleet Suomessa ajankohtaisia.

Kilpailuvirasto kannattaa asiakirjaan sisältyvää ehdotusta siitä, että komissio järjestää kauppaa ja jakelualaa käsittelevän komitean (CCD) ja jäsenvaltioiden hallitusten asiantuntijoiden välisiä tapaamisia tarkoituksena laatia ja julkaista kauppaa koskevia toimia, joihin voitaisiin ryhtyä BEST-ryhmän kertomuksen perusteella. Ehdotus lienee mahdollista toteuttaa sekä kansallisesti–koska yksityiskohtainen normisto on usein kansallista–että yhteisönlaajuisena tarkasteluna.

B 3 c. Kaupan yritysten ja luottolaitosten välisen vuoropuhelun tehostaminen

Kohdassa viitataan mm. ongelmiin maksukorttien käytöstä perittävien maksujen jakautumisessa rahalaitosten, kuluttajien ja kauppiaiden välillä. Tämän tyyppisiä ongelmia on ollut myös Kilpailuviraston käsittelyssä[1].

Kilpailuvirasto pitää ehdotusta siitä, että komissio laatisi tutkimuksen maksutapoihin liittyvistä ongelmista, perusteltuna. Samalla virasto korostaa, että ehdotetuissa toimenpiteissä mainittu tavoite–täysi avoimuus ja kilpailu maksukorttien käytöstä perittävien maksujen jakautumisessa rahalaitosten, kuluttajien ja kauppiaiden välillä–on kannatettava ja varmistaa omalta osaltaan toimivan kilpailun maksuvälineiden markkinoilla.

C 1. Sähköinen kaupankäynti

Kuten valkoisessa kirjassa todetaan, sähköinen kaupankäynti oikein kehitettynä voi hyödyttää kaikkia kaupankäynnin osapuolia. Alan sääntely-ympäristö on kuitenkin selvästi vielä keskeneräinen. Sähköiseen kaupankäyntiin liittyy nykyisellään sellaisia oikeudellisia epävarmuustekijöitä, jotka vaikeuttavat yritysten toimintaa elektronisen kaupankäynnin valtioiden rajat ylittävillä markkinoilla. Tämä koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole tarvittavia resursseja esimerkiksi erilaisten sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien kansallisten oikeuskäytäntöjen selvittämiseen. Kilpailuvirasto kannattaa sellaisten yhteisten oikeudellisten pelisääntöjen luomista, joilla voidaan poistaa elektronisen kaupankäynnin esteitä ja lisätä yritysten alalle tulon mahdollisuuksia ja toiminnan tehokkuutta markkinoilla.

Vaikka on tärkeää, että yhteiset pelisäännöt muodostetaan yhteisötasolla, huomiota tulee kiinnittää sähköisen kaupankäynnin globaaliin luonteeseen. Yrityksillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia elektronisilla markkinoilla riippumatta siitä, missä maassa ne toimivat. Toisin sanoen sähköiseen kaupankäyntiin yhteisön alueella sovellettavien säädösten tulisi olla mahdollisimman yhtenevät maailmanlaajuisten toimintatapojen kanssa.

Kilpailuviraston mielestä valkoisen kirjan ehdotus kauppaa ja jakelua käsittelevän komitean (CCD) yhteyteen perustettavasta erityisryhmästä on kannatettava, jotta käytännön toimijoiden näkemykset tulevat paremmin esiin. Samalla virasto painottaa hallinnonalojen välisen tiedonkulun tärkeyttä niin yhteisö- kuin kansallisellakin tasolla. Suomessa sähköisen kaupankäynnin säännöstöä koskeva valmistelutyö tehdään liikenneministeriössä. Hallinnonalojen välinen yhteistyö on tärkeää mm. sen varmistamiseksi, että sektorikohtaiset näkemykset–esimerkiksi kauppaa koskevat–tulevat esille.

Kannatettavia ovat niin ikään tutkimushankkeet, pilottiprojektit jne., joiden avulla voidaan kartoittaa sähköiseen kauppaan mahdollisesti liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisutapoja.

C 2. Yritysten yhteistyö

Jakelujärjestelmiä koskevien ryhmäpoikkeusasetusten uusimistyö siirtynee ministerineuvoston toimeksiannon perusteella tämän vuoden syksyn aikana komissioon.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on vastannut asian kansallisesta valmistelusta Kilpailuviraston avustamana. Kilpailuvirasto pitää tärkeänä, että jatkossakin valmistelutyössä otetaan huomioon taloudellista arviointia painottava lähestymistapa. Niin ikään olennaista on säilyttää kansallisen lainsäädännön soveltamismahdollisuus siten, että kansalliset viranomaiset voisivat yksittäistapauksissa puuttua omalla alueellaan kansallisen lainsäädännön perusteella vahingollisiksi havaitsemiinsa kilpailunrajoituksiin, vaikka ne kuuluisivat ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin.

Valkoisessa kirjassa on erityisesti korostettu kaupan alan pienten yritysten keskinäisen yhteistyön tärkeyttä. Näkemys heijastaa kaupan rakennetta yhteisön eteläisissä valtioissa. On kuitenkin tärkeää, että säädösvalmistelussa otetaan riittävästi huomioon se markkinavoima, mikä pientenkin vähittäiskauppiaiden yhteenliittymillä voi olla ja mistä mm. Suomessa ja Ruotsissa on käytännön esimerkkejä.

C 6. Kauppa ja ympäristö

Kaupalla on tärkeä rooli kestävään kehitykseen liittyvien käytännön toimenpiteiden toteuttajana. Monet toimenpiteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä valmistajien ja kaupan alan toimijoiden kesken. Kannatettavista tavoitteista huolimatta näitä järjestelyjä ei saa automaattisesti jättää kilpailuoikeudellisen tarkastelun ulkopuolelle, sillä niihin saattaa sisältyä tervettä ja toimivaa kilpailua vahingoittavia piirteitä. Kilpailuvirastoon on esimerkiksi tullut yhteydenottoja, joista on ilmennyt, että erilaiset sertifiointi- ja laadunvalvontajärjestelmät ja laatumerkit voidaan toteuttaa tavoilla, joissa on kilpailua poissulkevia ja markkinoita eristäviä piirteitä.

Virasto pitää asiakirjassa esitettyä ympäristöpolitiikan ja kaupan yhteistyötä pohtivan työryhmän perustamista kannatettavana ja toivoo, että edellä mainittu näkökulma tulee työryhmän työssä huomioiduksi.

Lopuksi

Lausuntonsa lisäksi Kilpailuvirasto esittää, että ministeriön ja Kilpailuviraston kaupan alasta vastaavien virkamiesten kesken järjestettäisiin neuvottelu kevään kuluessa myöhemmin sovittavana aikana. Neuvottelussa voitaisiin lähemmin käsitellä kaupan alan ajankohtaisia kysymyksiä.


[1] Kilpailuvirasto on 18.8.1997 esittänyt kilpailuneuvostolle, että neuvosto toteaisi luottokorttiyhtiöiden menettelyn, jolla estetään luottokortit maksuvälineeksi hyväksyviä elinkeinonharjoittajia perimästä erityistä käsittelymaksua luottokortilla maksettaessa, olevan kilpailunrajoituslain tarkoittama vahingollinen kilpailunrajoitus. Asian käsittely on kesken.

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät 1.1.2013 Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi: www.kkv.fi