- Kilpailuvirasto on suuren haasteen edessä, kun vuonna 2004 yhdenmukaistuu koko laajan EU-alueen keskeisten kilpailusääntöjen tulkinta ja valvonta. Näin toteaa syksyllä 15 vuotta täyttävän viraston ylijohtaja Matti Purasjoki tuoreessa viraston vuosikirjassa. Samalla hän tarkentaa, etteivät EU-alueen painotukset ole yhtäläisiä kilpailupolitiikassa, vaan sitä toteutetaan myös jäsenmaiden omista lähtökohdista
Edessä oleva muutos, siirtyminen EU:n kilpailuvirastojen verkostoon, on Purasjoen mukaan dramaattinen sekä elinkeinoelämän, kuluttajien että virkamiesten näkökulmasta. Suomen kansallinen kilpailuoikeus väistyy vähitellen taka-alalle ja tilan valtaa Euroopan yhteinen kilpailusäännöstö, ainakin kun on kyse tapauksista, joissa kauppakriteeri täyttyy. Ensi vaiheessa kyse on artikloista 81 ja 82, mutta myöhemmin ehkä myös yrityskaupoista.
- Yrityksille tämä merkitsee kilpailullisen pelikentän tasoittumista, mutta samalla uusia haasteita etenkin säädösten ymmärtämisessä ja noudattamisessa. Kuluttajien kannalta uuden järjestelmän edut liittyvät yhtenäisen markkina-alueen luomaan kilpailupaineeseen. Kun käytännössä koko Euroopan alueella noudatetaan samoja kilpailusääntöjä, on todennäköisempää, että kilpailusta koituvat hyödyt siirtyvät kuluttajien hyväksi, arvioi Purasjoki
Vuosikirjasta käy ilmi, että Kilpailuvirasto on viime vuosina edistänyt julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamista ja selvittänyt kilpailuongelmia kohteinaan erityisesti energialaitokset, julkiset peruspalvelulaitokset, viestintä- ja telemarkkinat sekä finanssisektori. Tärkeitä valvonta-alueita ovat olleet myös eräät kaupan ja teollisuuden alat sekä lentoliikenne.
Suomessa toteutettuja sääntelyuudistuksia pidetään OECD:n uuden raportin mukaan pitkälti kilpailupolitiikan ansiona. Kilpailuviraston aloitteet ja lausunnot ovat käynnistäneet merkittäviä uudistuksia, toteaa tutkimuspäällikkö Seppo Reimavuo kirjoituksessaan, jossa myös listataan kohteet, joilla markkinat ovat viime vuosina avautuneet. Kilpailu on avautunut muun muassa telemarkkinoilla, energiasektorilla ja rahoituspalveluissa. Myös paikallisen bussiliikenteen kilpailusta ja kilpailun avaamisesta autokatsastuksessa on saatu myönteisiä kokemuksia.
OECD:n mukaan Kilpailuvirastoa tulisi kuunnella säädösvalmistelussa ja antaa virastolle mahdollisuudet toimia moottorina kilpailua edistävissä uudistuksissa. Järjestö mainitsee raportissaan kolme alaa, joiden markkinoita ei vielä ole avattu kilpailulle Suomessa: taksiliikenne, lääkekauppa ja alkoholin vähittäismyynti.
Suomen kilpailulainsäädäntö ja sen täytäntöönpano ovat OECD:n raportin mukaan pääosin tehokkaita, mutta tehostamistarvetta on kartellien valvonnassa ja erityisesti niiden sanktioinnissa. Selkeä ristiriita vallitsee myös Kilpailuviraston resurssien ja työmäärän välillä.
Kilpailuviraston apulaisjohtaja Martti Virtanen ja erikoistutkija Jussi Pääkkönen esittelevät artikkelissaan näkökulmia kilpailututkimuksen ja kilpailuseurannan kehittämiseen. Huolimatta siitä, että taloudellisen kilpailun merkitys on kasvanut Suomen talousjärjestelmässä, kilpailututkimus on edelleen varsin vähäistä ja hajanaista. Kilpailututkimusta voisi toteuttaa erityisen kilpailuinstituutin puitteissa. Kirjoittajat katsovat myös, että elinkeinoelämää ja korkeakouluja yhdistävä verkosto kilpailun seuraamiseksi on välttämätön.
Kilpailuviraston vuosikirja 2003 on tilattavissa joko puhelimitse (09) 7314 3356 tai sähköpostitse: tiedotus@kilpailuvirasto.fi. Kirja on julkaistu myös pdf-muodossa viraston kotisivulla. Vuosikirja on saatavana myös ruotsiksi ja englanniksi.
päivitetty 1.9.2003