EU:n komissio teetti äskettäin tutkimuksen vapaiden ammattien sääntelystä ja sen vaikutuksista eri jäsenvaltioissa. Tutkimus liittyy komissiossa ajankohtaiseen vapaita ammatteja koskevan sääntelyn uudelleen arviointiin. Tutkimuksen teki itävaltalainen Institut für Höhere Studien (IHS).
Tutkittuja aloja olivat oikeudelliset palvelut (asianajajat ja notaarit), kirjanpitopalvelut (kirjanpitäjät, tilintarkastajat ja veroneuvojat), tekniset palvelut (arkkitehdit ja insinöörit) sekä apteekkipalvelut (apteekkien farmaseuttinen henkilökunta). Tavoitteena oli selvittää, missä määrin ja millä aloilla sääntelyssä on eroja eri maiden välillä sekä erityisesti sitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia sääntelyllä on eri maissa.
Sääntelyä perustellaan usein kuluttajan edulla ja keinona varmistaa palvelun laatu. Tutkimuksen mukaan sääntelyä voidaan kuitenkin käyttää - ja usein käytetäänkin - lähinnä vain hyvien taloudellisten tulosten saavuttamiseksi. Vahvan sääntelyn maissa on tutkimuksen mukaan ammatinharjoittajia suhteellisesti vähemmän kuin liberaalimman sääntelyn maissa. Myös alan kokonaisliikevaihto on näissä maissa ammatinharjoittajien lukumäärään verrattuna suhteellisen korkea.
On lisäksi huomattava, että matalamman sääntelyasteen maissa ei ole yleensä havaittu merkkejä palvelujen laadun heikkenemisestä. Tutkimuksen yleinen päätelmä olikin, että eräissä jäsenvaltioissa sovellettavat vähäisen sääntelyn strategiat voisivat toimia myös muissa jäsenvaltioissa ilman että palvelujen laatu kärsisi. Hyötyjiä olisivat viime kädessä kuluttajat.
Apteekit yleensä erikoisasemassa
Sääntely voi perustua joko lainsäädäntöön, viranomaismääräyksiin tai alan itsesäätelyyn.
Tyypillisiä markkinoille tuloon liittyviä määräyksiä ovat mm. eri aloilla sovellettavat pätevyysvaatimukset. Markkinoille tuloa voidaan säädellä myös mm. rekisteröitymispakolla, edellyttämällä jäsenyyttä alan ammattijärjestössä tai rajoitettua ammatinharjoittamista koskevilla säännöillä. Myös tarveharkintaa voidaan käyttää.
Tyypillisiä markkinakäyttäytymistä koskevia määräyksiä ovat hinta- ja palkkiomääräykset kuten kiinteät hinnat tai vähimmäis- tai enimmäishinnat. Markkinakäyttäytymistä voidaan säädellä myös mm. mainonta- ja markkinointimääräyksillä, sijoittautumista ja toiminnan monipuolistamista koskevilla määräyksillä tai ammattien välistä yhteistyötä tai yritysmuotoa koskevilla rajoituksilla. Määräyksillä voidaan rajoittaa myös esimerkiksi palvelujen maantieteellistä tarjontaa. Ammattialojen sääntelyä vertailtiin tutkimusta varten kehitetyn sääntelyindeksin avulla, jonka arvo on sitä suurempi mitä korkeampi on sääntelyn aste. Sääntelyn tasoa mitattiin asteikolla 0-12.
Maita, joissa kaikkien tai lähes kaikkien tutkittujen alojen sääntelyaste on korkea, ovat tutkimuksen mukaan Itävalta, Italia, Luxemburg, Saksa ja Ranska. Suhteellisen liberaalia sääntely on vertailun mukaan Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.
Kattavimmin jäsenmaissa säännellään apteekkipalvelujen tuottamista. Ääriesimerkki tästä on Ruotsin valtiollinen apteekkimonopoli, jolla on Ruotsissa yksinoikeus apteekkipalvelujen tuottamiseen. Apteekkialaa koskevat sääntelyindeksit ovat matalia vain Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.
Kirjanpitopalvelujen markkinoilla sovelletaan kaikissa maissa samantyyppistä lupamallia. Palvelujen tarjoamista koskevien yksinoikeuksien soveltamisala ja pätevyysvaatimukset vaihtelevat sen sijaan melko paljon maasta toiseen. Mielenkiintoista on myös havaita, että jos kirjanpitoammattien sääntely on jossakin maassa tiukkaa, se on yleensä tiukkaa myös asianajajien osalta.
Arkkitehtien ja insinöörien kohdalla sovelletaan joissakin maissa markkinoille tuloa rajoittavia lupamalleja. Eräissä muissa maissa vakiomallina on ns. sertifiointi, jossa ammattikunnan jäsenille on varattu korkeintaan vain erittäin rajallinen määrä erityistehtäviä. Arkkitehtien ja insinöörien markkinakäyttäytymiselle asetetaan useimmissa maissa suhteellisen vähän rajoituksia.
Tavoitteena talouden dynamiikka
Vapaitten ammattien sääntelyä koskeva komission hanke on osa Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2000 sovittua toimenpideohjelmaa, jolla pyritään lisäämään EU:n talousalueen kilpailukykyä ja dynamiikkaa. Kilpailukomissaari Mario Monti onkin toivonut, että vapaiden ammattien harjoittajat olisivat itse aktiivisia alojaan koskevan itsesäätelyn purkamisessa.
Myös kilpailuviranomaisilla on kuitenkin Montin mukaan nykyisin entistä paremmat mahdollisuudet puuttua vapaiden ammattien harjoittamisessa ilmeneviin, kilpailua rajoittaviin menettelytapoihin ja säännöksiin. Tämän mahdollistaa sekä viimeaikainen oikeuskäytäntö että keväällä toteutuva kilpailusääntöjen uudistaminen.
IHS:n tutkimuksen suomenkielinen tiivistelmä pdf-muodossa löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/competition/publications/prof_services/executive_fi.pdf.
IHS:n eri ammateille määrittämät kokonaissääntelyindeksit:
| Kirjanpitoala | Oikeusala | Arkkitehdit | Insinöörit | Apteekkiala | |
| Itävalta | 6,2 | 7,3 | 5,1 | 5 | 7,3 |
| Belgia | 6,3 | 4,6 | 3,9 | 1,2 | 5,4 |
| Tanska | 2,8 | 3,0 | 0 | 0 | 5,9 |
| Suomi | 3,5 | 0,3 | 1,4 | 1,3 | 7,0 |
| Ranska | 5,8 | 6,6 | 3,1 | 0 | 7,3 |
| Saksa | 6,1 | 6,5 | 4,5 | 7,4 | 5,7 |
| Kreikka | 5,1 | 9,5 | ei ole | ei ole | 8,9 |
| Irlanti | 3,0 | 4,5 | 0 | 0 | 2,7 |
| Italia | 5,1 | 6,4 | 6,2 | 6,4 | 8,4 |
| Luxemburg | 5 | 6,6 | 5,3 | 5,3 | 7,9 |
| Alankomaat | 4,5 | 3,9 | 0 | 1,5 | 3,0 |
| Portugali | ei ole | 5,7 | 2,8 | ei ole | 8 |
| Espanja | 3,4 | 6,5 | 4,0 | 3,2 | 7,5 |
| Ruotsi | 3,3 | 2,4 | 0 | 0 | 12 |
| Iso-Britannia | 3,0 | 4,0 | 0 | 0 | 4,1 |
päivitetty 18.12.2003