Kilpailuviraston viestintään kohdistuu paljon odotuksia. Vaikka kilpailusääntöjä on Suomessa sovellettu jo yli 50 vuotta, lainsäädännön tavoitteet ja kilpailun myönteiset vaikutukset ovat saattaneet jäädä monille epäselviksi.
Kartellit ja monopolit kyllä tunnetaan, mutta mitä tarkoitetaan esimerkiksi EY:n vertikaalisia kilpailunrajoituksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle jäävillä kilpailunrajoituksilla? Oikean vastauksen taitaa tietää vain rajallinen – mutta onneksi sentään koko ajan kasvava – joukko kilpailuasiantuntijoita.
Professori Aki Kangasharju oli harvinaisen oikeassa todetessaan keväällä julkistetussa KIVIn arvioinnissa, että kilpailulainsäädäntö ja kilpailuasiat ovat vaikeasti viestittäviä. Siitä huolimatta – tai juuri siksi – viestintäämme tulee koko ajan kehittää.
Tavoitteena on mm. osallistua aktiivisemmin kilpailusta käytävään julkiseen keskusteluun. Viraston on lisäksi toivottu kiinnittävän huomiota lähestyttävyyteensä, mitä kukin sillä sitten tarkoittaakin.
Positiivista on se, että viestinnässä ollaan tuoreimman sidosryhmäkyselyn mukaan edetty sentään oikeaan suuntaan. Viraston keskeiset sidosryhmät (poliittiset päättäjät, elinkeinoelämän edustajat, kilpailujuristit, tutkijat, virkamiehet ja media) antoivat toukokuun kyselyssä viestinnällemme edellistä vuotta paremmat arviot.Selvää myönteistä kehitystä oli tapahtunut sekä viestinnän ajankohtaisuudessa että jo edellä mainitussa lähestyttävyydessä. Myös viestinnän ymmärrettävyyden arvioitiin parantuneen.
Viestintäkanavien osalta toivottiin toisaalta verkkosivujen kehittämistä, toisaalta asiantuntijaseminaareja ja muuta henkilökohtaista kanssakäymistä viraston asiantuntijoiden kanssa. Myös Kilpailu-uutisilla on oma lukijakuntansa; myönteistä palautetta lehdestä tuli erityisesti julkisen hallinnon edustajilta, juristeilta ja tutkijoilta.
Kilpailuvirastoa pidettiin vastauksissa mm. ammattitaitoisena, luotettavana, tasapuolisena ja yhteiskunnallisesti vaikuttavana. Avoimeksi KIVIä väittivät kuitenkin vain harvat, ja arvio oli jopa hiukan heikentynyt edellisestä vuodesta.
Aktiivisuutta tarvitaan siis lisää: viraston tulee kertoa omasta toiminnastaan ja tekemistään ratkaisuista mahdollisimman avoimesti, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ymmärtää terveen ja toimivan kilpailun hyödyt. Toiminnan läpinäkyvyys on välttämätöntä myös sen vuoksi, että yritykset ja kansalaiset voivat valvoa omien oikeuksiensa toteutumista.
Avoimuus tarkoittaa myös valmiutta ottaa vastaan kritiikkiä ja kehittyä toimintaympäristön sitä toivoessa. Kiitos siis palautteesta, pyrimme parempaan.
Kuva: Ida Pimenoff
Päivi Kari
viestintäpäällikkö
Kilpailuvirasto
päivitetty 6.11.2009