EU:n komission kilpailupääosasto julkaisi marraskuussa tulokset sidosryhmätutkimuksesta, jonka kohderyhminä olivat toisaalta EU-maiden kansalaiset ja toisaalta osaston ammatillisten sidosryhmien kuten yritysten, asianajajien, elinkeinoelämä- ja kuluttajajärjestöjen sekä kansallisten ministeriöiden ja kilpailuviranomaisten edustajat.
Tavallisia kansalaisia koskeneessa tutkimuksessa ilmeni, että eri EU-maissa ollaan pitkälti samaa mieltä kilpailupolitiikan päämääristä ja arvoista. Vaikka maiden välillä olikin vastauksissa eroja, eri maiden kansalaiset olivat pääsääntöisesti yhtä mieltä siitä, että kilpailu voi johtaa halvempiin hintoihin ja parempiin valikoimiin. Samaa mieltä oltiin myös siitä, että kilpailulainsäädännön tulee kieltää hinnoista sopiminen.
Ylivoimaisesti eniten kilpailuongelmia koettiin olevan energiasektorilla; ala mainittiin ongelmallisena 44 prosentissa vastauksista. Muita usein mainittuja aloja olivat apteekkiala (25 %), telekommunikaatio (21 %), liikenne (19 %), finanssipalvelut (18 %) ja ruuan jakelu (16 %).
Kilpailun puute näkyy kansalaisten mielestä useimmiten hinnoissa; laatunäkökulma oli vastauksissa esillä olennaisesti harvemmin. Esimerkiksi ruuan osalta laatua piti (kilpailu)ongelmana vain 9 % vastaajista, korkeat hinnat mainitsi sen sijaan 80 % vastaajista.
Suomalaiset listan kärjessä
Tietoisuus kilpailun hyödyistä ja kiinnostus kilpailupolitiikkaa kohtaan vaihtelee tutkimuksen mukaan maittain ja kansalaisryhmittäin. Suomalaisista ja saksalaisista yli 80 % muisti kuulleensa tai lukeneensa viimeisten 12 kuukauden aikana kilpailua koskevan uutisen, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa vastaava luku oli vain 55 %.
Parhaiten kilpailun hyödyistä olivat perillä 25–54-vuotiaat korkeakoulutetut miehet ja huonoimmin yli 54-vuotiaat kouluttamattomat naiset. Valtiontuet mainittiin tutkimuksessa useimmin aiheena, josta haluttaisiin tietää lisää. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat kielletyt kartellisopimukset.
Taloudellinen analyysi parantunut
Ns. ammattilaisista useimmat pitivät komission kilpailuasioissa antamia ratkaisuja selkeinä ja ymmärrettävinä. Päätöksiä pidettiin myös ennustettavina ja niiden oikeudellisia ja taloudellisia perusteita luotettavina. Sakkojen ennustettavuus jakoi kuitenkin mielipiteitä: kansalliset kilpailuviranomaiset pitivät sakkotasoa ennustettavana, lakimiehet ja yritysjuristit eivät niinkään.
Yleisesti koettiin, että kilpailupääosaston taloudelliset analyysitaidot ja taloudellisen analyysin soveltaminen ovat viime vuosina parantuneet. Positiivinen kehitys on ollut monien mielestä seurausta ns. pääekonomistitiimin perustamisesta. Myös osaston markkinatuntemusta kiitettiin yleisesti ja osaston katsottiin keskittyvän toimialoihin, joilla on merkitystä kansalaisille ja eurooppalaisille markkinoille.
Kilpailupääosasto selvittää useimpien vastaajien mielestä tehokkaasti kilpailulain rikkomuksia, kiitos muun muassa leniency- eli sakkovapautusjärjestelmän. Toisaalta oltiin myös sitä mieltä, että komission toimintatapa on liian reaktiivinen ja liiankin riippuvainen leniency-järjestelmästä. Nykyistä sakkotasoa suurin osa vastaajista piti ennaltaehkäisevänä.
Viestintä sidosryhmien kanssa jakoi mielipiteitä. Kilpailupääosasto sai toisaalta hyvää palautetta sääntöjen ja menettelytapojen avaamisesta, mutta monien mielestä esimerkiksi vastineiden laatimiseen annetaan liian vähän aikaa. Viestintäkanavien valintaa pidettiin oikeana ja nettisivut saivat kiitosta. Mielipiteet jakautuivat kuitenkin sen suhteen, onko kilpailupääosasto kyennyt edistämään kilpailukulttuuria vai ei.
päivitetty 21.1.2011