Sitran ja Suomen Kuntaliiton yhdessä toteuttaman kyselyn mukaan palvelusetelin käyttö on yleistynyt kunnissa nopeasti. Tammikuussa 2011 toteutettu kysely on ensimmäinen uuden palvelusetelilain aikana tehty selvitys palvelusetelin käytöstä ja käyttöönoton suunnitelmista kunnissa ja kuntayhtymissä. Kyselyyn vastasi 225 kuntaa ja kuntayhtymää.
Kyselyn mukaan palveluseteliä käyttää 102 kuntaa ja kuntayhtymää, ja suunnitelmia käyttöönotosta tai käyttöönoton laajentamisesta on 120 kunnalla ja kuntayhtymällä. — Tulokset osoittavat, että kuntien luottamushenkilöt ovat ottaneet palvelusetelin omakseen, toteaa Sitran palvelusetelihankkeen vetäjä Tuomo Melin. Kunnat käyttävät palveluseteliä erityisesti sosiaalipalveluissa. Suosituimmat kohteet ovat omaishoito sekä koti- ja tukipalvelut.
Uusi nopeasti kasvava palvelusetelin käyttökohde on palveluasuminen; palvelusetelit näyttäisivät laajentuvan erityisesti tehostettuun palveluasumiseen ja vammaisten palveluasumiseen. Esimerkiksi Tampereen kaupunki otti kesäkuussa 2010 palvelusetelin käyttöönsä tehostetussa palveluasumisessa. Kaupungin valmistelemassa vanhuspalveluiden pilotissa määriteltiin ns. sääntökirja, josta ilmenevät palveluntuottajien hyväksymiskriteerit ikäihmisten asumisja kotipalveluissa.
Palvelusetelin käyttöönottoa tai sen käyttöalan laajentamista suunnitellaan monessa kunnassa myös lasten päivähoidon ja terveyspalveluiden puolella Perusterveydenhuollon lisäksi etenkin erikoissairaanhoidon ja hammashoidon suosio on kasvussa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri aloitti maaliskuussa palvelusetelikokeilun kaihikirurgiassa. Kokeilu on kokoluokaltaan ja leikkausten määrinä suurempi kuin kaikki muut erikoissairaanhoidon hankkeet yhteensä.
Asiakkaille lisää vaihtoehtoja
Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton tukeminen on ollut Kilpailuviraston asialistalla pitkään. KIVIn erikoistutkijan Liisa Vuorion mukaan palveluseteli kannustaa palveluntuottajia tuottamaan parempia palveluita entistä tehokkaammin. — Palveluseteli on omiaan luomaan markkinoita, uutta palvelutuotantoa ja kilpailua, Vuorio toteaa.
Vuorio korostaa erityisesti kuntien palvelustrategioiden merkitystä palvelukokonaisuuden hallinnassa. — Kun tien olisi syytä pitkäjänteisesti miettiä, miten palvelut kunnassa järjestetään, ja kuinka paljon palveluita tuotetaan palvelusetelillä. Näistä linjauksista kannattaa lisäksi viestiä tehokkaasti yritysmaailmaan, jotta palveluntuottajat ovat tietoisia odotettavista tarjontamahdollisuuksista.
Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton myötä lisääntynyt kilpailu palvelutuotannossa lisää myös kilpailunvalvonnan tarvetta; palvelusetelituottajia koskee muiden yritysten lailla kilpailunrajoituslaki, joka kieltää yrityksiä solmimasta esimerkiksi sellaisia sopimuksia, joilla rajoitetaan hintakilpailua.
Vuorio kehottaa kuntia pitämään erityistä huolta myös siitä, että toimijoita kohdellaan markkinoilla tasapuolisesti. – Palveluntuottajien kriteerit tulee asettaa sellaisiksi, että ketään ei suosita, eikä vaatimuksilla luoda keinotekoisia alalle tulon esteitä.
- Lähteet: Sitran tiedote 2.3.2011 ja Liisa Vuorion haastattelu Kunta.tv:ssa
Eine Kuneinen
päivitetty 27.4.2011