Kilpailusääntöjen vastaisesta menettelystä määrättävän seuraamusmaksun tarkoituksena on estää tehokkaasti kilpailunrajoitukseen ryhtymistä, sen jatkamista sekä uusimista. Maksu on rangaistuksen luonteinen hallinto- oikeudellinen sanktio, jonka määrää Kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus.
Seuraamusmaksun suuruus perustuu kilpailulain 13 §:n mukaan kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Maksu voi kuitenkin olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen.
Enimmäismäärää määrättäessä otetaan huomioon se taloudellinen kokonaisuus, johon kilpailunrajoitukseen osallistuva elinkeinonharjoittaja tai näiden yhteenliittymä kuuluu. Jos seuraamusmaksua esitetään esimerkiksi rikkomukseen osallistuneelle tytäryhtiölle ja sen emoyhtiölle, 10 prosentin enimmäismäärä lasketaan konsernin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.
Kokonaan uutta laissa on se, että seuraamusmaksu voidaan nyt määrätä myös sellaiselle elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jolle rikkomukseen osallistunut elinkeinotoiminta on siirtynyt yrityskaupan tai muun yritysjärjestelyn seurauksena.
Kilpailulain voimaantuloon liittyvissä Kilpailuviraston uusissa suuntaviivoissa kuvataan niitä seikkoja, joita virasto ottaa huomioon esitettävän seuraamusmaksun suuruutta määritettäessä:
Rikkomuksen laatua arvioitaessa virasto kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko kyseessä paljas, vakava tai periaatteellisesti merkittävä kilpailunrajoitus. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, kuinka laajasti kyseinen menettelytapa on ollut käytössä ja kuinka merkittävään taloudelliseen toimintaan rikkomus liittyy. Lisäksi tarkastellaan elinkeinonharjoittajan kokoa ja asemaa markkinoilla.
Maantieteellisen laajuuden lisäksi arvioidaan rikkomuksen taloudellista laajuutta. Tässä yhteydessä tarkastellaan esimerkiksi rikkomuksen kohteena olevien markkinoiden kokoa ja niiltä elinkeinonharjoittajille kertynyttä liikevaihtoa.
Moitittavuuden astetta voivat kuvastaa esimerkiksi elinkeinonharjoittajan osallisuuden luonne rikkomuksessa, rikkomuksen uusiminen, mahdolliset toimenpiteet rikkomuksen lopettamiseksi, rikkomuksen vahingollisuus yhteiskunnalle ja rikkomuksella saavutettu hyöty. Osallisuuden luonnetta kuvaa muun muassa elinkeinonharjoittajan johtajuus tai aloitteellisuus kartellissa.
Kilpailuvirastonsuuntaviivat kilpailulain soveltamisesta
Kilpailuvirasto on julkaissut uuteen kilpailulakiin liittyen neljät uudet suuntaviivat lain soveltamisesta. Suuntaviivat koskevat yrityskauppavalvontaa, sakkovapautus- eli leniency-menettelyä, seuraamusmaksun määrän arviointia ja priorisointia kilpailunrajoitusasioiden käsittelyssä.
Suuntaviivat löytyvät pdf-muodossa viraston kotisivuilta, minkä lisäksi yrityskauppavalvontaan ja sakkovapautukseen liittyvät suuntaviivat julkaistaan myös painettuina. Suuntaviivoista julkaistaan myöhemmin myös ruotsinkieliset versiot, ja ainakin yrityskauppavalvonta- ja sakkovapautussuuntaviivoista myös englanninkieliset versiot.
Virasto on lisäksi käännättänyt uuden kilpailulain englanniksi. Ks. www.kilpailuvirasto.fi / English.
päivitetty 4.11.2011