Suomessa vuodesta 2004 sovelletulla leniency- eli sakkovapautusjärjestelmällä on keskeinen merkitys salaisten kartellien selvittämisessä. Kartellin Kilpailuvirastolle ensimmäisenä paljastava kartellin jäsen voi tietyin ehdoin vapautua kokonaan seuraamusmaksusta, ja muutkin kartellin jäsenet voivat saada seuraamusmaksusta alennusta, jos ne toimittavat virastolle selvitysten kannalta merkittäviä tietoja.
Seuraamusmaksusta kokonaan vapautuminen on kilpailulain voimaan tulon jälkeenkin mahdollista vain yhdelle elinkeinonharjoittajalle – sille, joka ensimmäisenä toimittaa Kilpailuvirastolle tiedot rikkomuksesta. Erona aiempaan on kuitenkin se, että nyt myös muut kartellin jäsenet voivat paremmin ennakoida, minkä suuruisen alennuksen ne voivat saada seuraamusmaksustaan, jos ne tekevät yhteistyötä Kilpailuviraston kanssa.
Alennuksen määrä riippuu uuden lain mukaan siitä, missä vaiheessa eli monentenako kartellin ensimmäisenä paljastaneen jälkeen yritys toimittaa virastolle kilpailunrajoituksen toteamisen kannalta merkittäviä tietoja ja todisteita: ensimmäinen tietoja toimittava elinkeinonharjoittaja saa 30–50 prosentin alennuksen, toinen 20–30 prosentin alennuksen ja loput enintään 20 prosenttia.
Sakkovapautushakemuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti kartellin toiminnan luonnetta, ulottuvuutta ja kestoa. Tiedot ja todisteet voivat olla esimerkiksi yrityslausuntoja, kirjallisia dokumentteja, tallenteita tai dataa taikka elinkeinonharjoittajan edustajien tai työntekijöiden suullisia lausuntoja.
– Uudistus on merkittävä, sillä muutokset tekevät järjestelmästä aiempaa ennakoitavamman ja johdonmukaisemman. Uudistus korostaa lisäksi järjestelmään liittyvää ns. kilpajuoksuelementtiä, sillä järjestelmän selkeys ja siihen sisältyvät alennusportaat kannustavat elinkeinonharjoittajia myötävaikuttamaan kartellin selvittämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, arvioi tutkimuspäällikkö Arttu Juuti Kilpailuvirastosta.
Uudistus parantaa monella tapaa myös järjestelmään liittyviä käytännön menettelyjä, esimerkkeinä muun muassa ns. marker-menettely, eli lisäajan mahdollisuus tietojen ja todisteiden keräämiseksi, sekä lyhennetyt hakemukset tapauksissa, joissa leniency- hakemus tehdään useiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille.
– Järjestelmän toiminnan ja kilpajuoksuelementin kannalta keskeisenä voidaan pitää myös uudistusta, jonka myötä seuraamusmaksusta voi laissa asetettujen edellytysten täyttyessä vapautua kokonaan myös sellaisissa tapauksissa, joissa Kilpailuvirasto on jo aloittanut yllätystarkastukset, huomauttaa Juuti.
Jos virastolta puuttuu tarkastuksen jälkeen riittävä näyttö kartellitoiminnasta, ja kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja toimittaa merkittäviä tietoja ja todisteita kartellista virastolle ensimmäisenä, se vapautuu seuraamusmaksusta. Seuraamusmaksusta vapautuminen ei ole kuitenkaan mahdollista, jos jokin toinen kartellin jäsen on jo toimittanut virastolle merkittäviä tietoja ja todisteita.
Kilpailulakiin sisältyy myös säännös, jonka mukaan virastolle leniency- menettelyä varten toimitettuja asiakirjoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kilpailunrajoitusta koskevan asian käsittelyyn Kilpailuvirastossa, markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tietoja ei siis voida käyttää esimerkiksi kartelliin liittyvän vahingonkorvausasian käsittelyssä. Virasto pitää lisäksi vapautusta hakeneen toimittamat asiakirjat salassa aina kun se on julkisuuslain mukaan mahdollista.
– Hakijoiden kannalta tärkeää on lisäksi se, että uudistuksen jälkeenkin virastoon voi ottaa yhteyttä myös anonyymisti, muistuttaa Juuti. Elinkeinonharjoittaja voi siten ennen hakemuksen tekemistä esimerkiksi asiamiehen välityksellä tarkistaa, onko seuraamusmaksusta vapautuminen mahdollista ja saada samalla menettelyä koskevaa neuvontaa.
Edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle ja seuraamusmaksun alentamiselle:
- Kilpailunrajoitukseen osallistuminen on lopetettava välittömästi.
- Elinkeinonharjoittajan tulee toimia yhteistyössä Kilpailuviraston kanssa koko kilpailunrajoituksen selvittämisen ajan.
- Elinkeinonharjoittaja ei saa hävittää hakemuksen piiriin kuuluvia todisteita.
- Elinkeinonharjoittajan on pidettävä salassa hakemuksen tekeminen ja sen sisältö.
päivitetty 4.11.2011