Toimiva taloudellinen kilpailu
Toimivaan taloudelliseen kilpailuun kuuluu yritysten vapaus päästä markkinoille ja oikeus päättää vapaasti toimintatavoistaan ja kilpailukeinoistaan. Yritysten asiakkailla täytyy toisaalta olla mahdollisuus valita tarjolla olevista vaihtoehdoista parhaaksi katsomansa.
Toimiva kilpailu kannustaa markkinaosapuolia jatkuvaan toimintatapojen tehostamiseen sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Sekä ostajat että myyjät pyrkivät kilpailluissa olosuhteissa tarjoamaan toisille markkinaosapuolille – itse parempia taloudellisia etuuksia saadakseen – parempia vaihtoehtoja kuin kilpailijansa.
Kilpailumekanismin katsotaan yleisesti ohjaavan yhteiskunnan taloudelliset resurssit kaikkien tunnettujen tuotantomahdollisuuksien suhteen tehokkaimpaan mahdolliseen käyttöön (staattinen tehokkuus). Toisaalta kilpailuun liittyy olennaisesti myös aiemmin tuntemattomien, kokonaan uusien tuotantomahdollisuuksien synnyttäminen (dynaaminen tehokkuus).
Talouden tehokkuutta vähentävät kilpailunrajoitukset
Kilpailulainsäädäntö velvoittaa viranomaiset, eli käytännössä Kilpailuviraston ja lääninhallitukset, puuttumaan sellaisiin elinkeinonharjoittajien menettelytapoihin, jotka vähentävät talouden tehokkuutta tai estävät tai haittaavat perusteettomasti muiden elinkeinonharjoittajien toimintaa. Kilpailunrajoituslaki (KRL 480/1992) pyrkii toisaalta estämään yritysten kilpailun kannalta vahingollisen käyttäytymisen
ja toisaalta turvaamaan markkinoiden kilpailullisen rakenteen
yrityskauppavalvonnan avulla.
Kilpailunrajoituslaki kieltää sellaiset kilpailunrajoitukset, joilla katsotaan yleensä aina olevan vahingollisia vaikutuksia taloudelliselle kilpailulle (kieltoperiaate). Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat mm. määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset ja menettelyt kilpailun rajoittamiseksi (kartellit). Kilpailunrajoituslain kieltoja rikkoneelle voi markkinaoikeus määrätä Kilpailuviraston esityksestä kilpailunrikkomis- eli seuraamusmaksun (KRL 7 §).
Kilpailunrajoituslaissa tarkoitettujen kilpailunrajoitusten ohella markkinoiden toimintaa voivat haitata myös erilaiset lait, asetukset, hallinnolliset määräykset ja viranomaisten toimintatavat. Tällaisiin julkisiin kilpailunrajoituksiin ei voida soveltaa kilpailunrajoituslakia. Kilpailuvirastolla on kuitenkin mahdollisuus tehdä mm. aloitteita sellaisten markkinoiden toimintaa haittaavien kilpailunrajoitusten poistamiseksi, jotka jäävät kilpailunrajoituslain soveltamisalan ja siten viraston suoran toimivallan ulkopuolelle.
 määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
kartellit ja muut horisontaaliset kilpailunrajoitukset
vertikaaliset kilpailunrajoitukset
julkiset kilpailunrajoitukset. Ks. myös kohta Kilpailun edistäminen.
Kilpailunrajoitusten selvittäminen
Kilpailuviraston tehtävänä on selvittää kilpailunrajoituksia sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella. Tavoitteena on puuttua erityisesti kansantalouden suorituskyvyn kannalta olennaisiin, taloudelliselle kilpailulle vahingollisiin kilpailunrajoituksiin.
Erityisesti toimenpidepyynnön tekemistä suunnittelevien on hyvä tietää, että Kilpailuvirasto voi lain nojalla (KRL 12 §) olla ryhtymättä asiassa toimenpiteisiin, jos kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kilpailunrajoituksesta huolimatta kokonaisuutena pitää toimivana. Lisäksi on syytä huomata, että kilpailunrajoituslain 4 §:ssä kielletään vain sellaiset yritysten väliset järjestelyt, jotka merkittävästi estävät, rajoittavat tai vääristävät kilpailua. Ns. vähämerkitykselliset kilpailunrajoitukset eivät enää toukokuusta 2004 alkaen ole kilpailunrajoituslain vastaisia.
toimenpidepyynnön tekeminen
Kilpailuviraston suuntaviivat kilpailunrajoituslain 4 §:n merkittävyyskriteerin ja 12 §:n tulkinnasta
EU:n kilpailusäännöt
Kilpailunrajoituslain ohella Suomessa ovat voimassa EU:n kilpailusäännöt. Niiden keskeisenä tehtävänä on toimivan kilpailun aikaansaamisen ohella varmistaa se, ettei yritysten toimenpiteillä estetä tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkuvuutta EU:n jäsenvaltiosta toiseen.
Unionin alueella vaikuttavaan kilpailunrajoitukseen sovelletaan aina EU:n kilpailusääntöjä, jos rajoitus voi vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen muuttui merkittävästi 1.5.2004 lukien. Asiasta lisää kohdassa EU:n kilpailusäännöt.
|
