Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Kilpailuviraston välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kilpailuviraston toiminta-ajatus, visio ja arvot

Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Virasto turvaa taloudellista kilpailua puuttumalla kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailunrajoituksiin sekä vaikuttamalla yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Viraston toiminta tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa.

Kilpailuviraston toiminnan tuloksena asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät toimivasta kilpailusta hyvinvoinnin ja valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, innovaatioina ja hyödykkeiden parempana laatuna. Kilpailuviraston toiminta ja ratkaisut tähtäävät näihin päämääriin.

Toiminnassaan virasto on avoin, ammattitaitoinen ja ripeä. Sen ratkaisut ovat tasapuolisia, oikeudenmukaisia ja ennakoitavia.

Kytkentä ministeriön strategiaan ja viraston toiminnan kannalta keskeiset asiat vuonna 2005

Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu markkinoilla sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet.

Kilpailupolitiikan toimivuuden ja viraston toiminnan kannalta tärkeiksi asioiksi ja kehittämiskohteiksi vuonna 2005 katsotaan

• Virastolle 1.5.2004 voimaantulleen kilpailunrajoituslain muutoksen asettaman neuvontavelvoitteen toteutuminen ja uuden lainsäädännön toimivuus
• ECN-verkoston toiminta
• Julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen ja sen vaikutusten seuranta
• Viraston organisaation toimivuus sekä henkilöstöresurssien suunnittelu ja hankinta
• EU:n puheenjohtajuuskauden (syksy 2006) vaatimat järjestelyt.

EU- kilpailusääntöjen täytäntöönpano ja lääninhallitusten tulostavoitteet kilpailuvalvonnassa

EU:n kilpailusääntöjen uusi täytäntöönpanoasetus (1/2003) hajautti EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa kansallisille viranomaisille. Uudistus on lisännyt Kilpailuviraston arvioitavaksi tulevien vaativien kilpailunrajoitusten määrää sekä Kilpailuviraston ja jäsenmaiden kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä. Yhteistyön käytännön toteutusta varten Kilpailuvirasto osallistuu ECN-verkoston toimintaan sekä sen yhteyteen perustettujen toimialatyöryhmien työhön. Virasto osallistuu myös ECN -yhteistyön muihin kehittämishankkeisiin.

Kilpailuvirasto on sopinut sisäministeriön kanssa kaikille lääninhallituksille yhteisistä tulostavoitteista kilpailuvalvonnassa. Kilpailuvirasto tekee yksityiskohtaisemmat tulossopimukset kunkin lääninhallituksen kanssa erikseen.

1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Markkinoiden toimivuutta edistetään tehostetulla kartellivalvonnalla ja puuttumalla muutoinkin aktiivisesti kilpailunrajoituksiin sekä vaikuttamalla kilpailun toimivuuteen. Ennaltaehkäisevän ja oma-aloitteisen toiminnan osuutta painotetaan suhteessa jälkikäteisvalvontaan. Tavoitteiden asettamisessa korostuu kilpailunrajoitustyyppeihin keskittyvä tarkastelu sekä tiettyjen avaintoimialojen, kuten tele- ja energiamarkkinoiden, valvonnan lisääminen. Aktiivinen kilpailupolitiikka luo vaihtoehtoja sääntelylle.

Kilpailun edistäminen

Pääosa kilpailun edistämisestä on luonteeltaan vuorovaikutuksessa tapahtuvaa, pitkäkestoista vaikuttamista talouden toimijoihin ja poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavoitteena on, että markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen ja sitoutuvat omissa toimissaan ja ratkaisuissaan edistämään toimivaa kilpailua. Virasto vaikuttaa aloittein, lausunnoin ja lainsäädännön valmisteluun osallistumalla sääntelyn uudistamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen eri ministeriöiden asettamissa työryhmissä ja laatii yhdessä lääninhallitusten kanssa selvityksiä ja tiedonantoja, joiden tavoitteena on ohjata markkinoilla toimivien yritysten toimintaa.

• Myötävaikutetaan julkisen tuotannon markkinaehtoistumiseen vaikuttamalla lainsäädäntöön sektorikohtaisella selvitystyöllä sekä puuttumalla yksittäisiin markkinaehtoistamisprosessin ongelmiin yhdessä lääninhallitusten kanssa. Toimintaa koordinoidaan edelleen Kuntaliiton, ministeriöiden, elinkeinoelämän ja työelämän järjestöjen kanssa. Erityisesti pyritään kehittämään yhteistyösuhteita sosiaali- ja terveysministeriöön.

• Kilpailun edistämistyössä painotetaan niitä kysymyksiä ja ongelma-alueita, joitten osalta ryhmän edustaja on mukana virallisessa säädösten uudistamistyössä. Aktiivista kilpailun edistämistyötä jatketaan näillä alueilla ainakin siihen saakka kunnes ao. säädösuudistukset on asiallisesti toteutettu. Muutosten toteuttamisen seuranta kohdistuu mm. ympäristölainsäädännön uudistukseen.

• Viraston aktiivisuutta sääntelyn karsimiskysymyksissä lisätään mm. osallistumalla yrittäjyyden politiikkaohjelman työn jatkoselvityksiin ja pyrkimällä myös tältä osin aktiiviseen yhteistyöhön kauppa- ja teollisuusministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa.

• Kilpailututkimuksen kehittämistä jatketaan ja pyritään myötävaikuttamaan kilpailuinstituutin ja kilpailututkimuksen vakiinnuttamiseen. Erityisesti pyritään kehittämään kilpailuolosuhteiden seurantaa valmistuvan tilaustutkimuksen pohjalta sekä kehittämään viraston kykyä arvioida sääntelyä ja sen vaikutuksia.

Kilpailuvalvonta

Kilpailuvalvonnassa korostuvat eri tyyppisten rajoitusten taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen, rajoitusten vahingollisuuden analyysi ja todistelu sekä rajoituksiin puuttumisen syy-yhteys kilpailun toimivuuden parantumiseen. Kilpailunrajoituslakia sovelletaan yhdenmukaisesti yhteisön oikeuden kanssa.

• Yrityskauppavalvonnan avulla suojataan kuluttajien ja asiakkaiden etua sellaisilta yrityskeskittymiltä, joiden tuloksena syntyy tai vahvistuu kilpailua oleellisesti estävä määräävä markkina-asema.

• Määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellon avulla parannetaan markkinoiden toimivuutta ja huolehditaan asiakkaiden ja kuluttajien mahdollisuuksista saada laadultaan parempia ja hinnaltaan edullisempia hyödykkeitä.

Määräävän markkina-aseman toimeenpanossa puututaan erityisesti sellaisiin määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten kilpailunrajoituksiin, joilla estetään uusien toimintamuotojen kehitystä tai rajoitetaan alalle tuloa. Painopistealueena ovat erilaisten "pullonkaulatekijöiden", kuten kiinteän puhelinverkon tai matkaviestinverkon sekä sitovien toimitusehtojen hyväksikäyttö hinnoittelussa määräävän markkina-aseman puolustamiseksi tai aseman hyväksi käyttämiseksi.

• Kartellivalvonnan tavoite on paljastaa hinta- ja markkinoidenjakokartelleja sekä huolehtia oikeudenkäynneistä niiden rankaisemiseksi.

Hinta- ja markkinoidenjakokartellit ovat erityisen haitallisia kilpailunrajoituksia, koska ne johtavat suoraan kuluttajien maksamien hintojen nousuun. Valvonta hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä ja uutta sakkojen anteeksiantojärjestelmää.

Painopistettä siirretään oma-aloitteiseen kartellinvastaiseen toimintaan. Painopistealueina ovat oligopolististen markkinoiden yhteistyöjärjestelyt, joilla on kilpailijoita poissulkevia vaikutuksia tai jotka muutoin johtavat markkinoiden oligopolistisen luonteen vahvistumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään julkisessa omistuksessa olevien yritysten markkinakäyttäytymiseen.

• Yhteisön kilpailusääntöjä sovelletaan tiiviissä yhteistyössä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena on, että EU-viranomaisten välinen luottamuksellinen yhteistyö toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenmukaisesti.

Kansainväliset asiat

Kilpailuvirasto vastaa EU:n kilpailusääntöjen tehokkaasta toimeenpanosta Suomessa keskittymällä Suomen kannalta keskeisiin kilpailunrajoitusasioihin.

Kilpailuvirasto avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä kilpailualan EU:n säädös- ja tuomioistuinasioiden valmistelussa ja osallistuu muihin komission järjestämiin asiantuntijakokouksiin. Artiklan 82 uusien soveltamisohjeiden laatimisen tavoitteena on artiklan yhdenmukainen soveltaminen yhteismarkkinoiden kilpailuviranomaisissa ja tuomioistuimissa.

Yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä tiivistetään myös yrityskauppavalvonnassa, jossa EU:n uusi sulautuma-asetus (139/2004) antaa uusia mahdollisuuksia keskittymien käsittelyn siirtämiseen jäsenmaiden ja komission välillä.

Kilpailuvirasto osallistuu edelleen myös OECD:n kilpailukomitean ja sen työryhmien työskentelyyn. Kilpailuvirasto jatkaa myös European Competition Authorities (ECA) ja maailmanlaajuisen International Competition Network (ICN) yhteistyöverkostojen jäsenenä. Yhteistyötä pohjoismaisten kilpailuviranomaisten kanssa jatketaan samoin kuin kahdenvälistä yhteistyötä Venäjälle maan uuden kilpailuviranomaisen (FAS) kanssa. Kilpailuvirasto on myös osallisena KTM:n johtamassa neuvotteluryhmässä, jossa koordinoidaan KTM:n hallinnonalalla tapahtuvaa Venäjä-yhteistyötä.

Viestintä

• Ulkoisella viestinnällä tuetaan viraston varsinaisten tavoitteiden toteutumista ja varmistetaan valtionhallinnon avoimuus- ja muiden viestintäperiaatteiden toteutuminen.

Sidosryhmille välitetään viestinnän avulla tietoa niistä viraston suunnitelmista, päätöksistä ja saavutuksista, jotka ovat tarpeen oikean kuvan muodostamiseksi viraston toiminnasta ja tavoitteista.

Viraston kaikessa viestinnässä korostetaan kuluttajien kilpailusta saamia hyötyjä ja kilpailun yleistä hyvinvointia lisäävää vaikutusta.

Viraston henkilöstölle pyritään mm. koulutuksen keinoin tarjoamaan hyvät valmiudet tiedotuksen, neuvonnan ja kilpailun edistämiseen liittyvän sidosryhmäyhteistyön hoitamiseen.

2. Toiminnalliset tulostavoitteet

Suoritteet

Kilpailuviraston käsittelyssä on vuosittain 700—800 kotimaista kilpailunrajoitus- ja yrityskauppa-asiaa sekä 500 komission kilpailuviraston arvioitavaksi toimittamaa EU-tapausta. Euroopan komissio on toiminut EU-tapauksissa niiden varsinaisena valmistelijana ja ratkaisijana. Vuodesta 2004 lukien EU-tapausten käsittely on hajautettu komissiosta EU:n kansallisille kilpailuviranomaisille. Kilpailuvirasto saa ECN-verkoston kautta tehtäväkseen tutkia aikaisemmin esimerkiksi komission selvittämisvastuulle kuuluneita tapauksia. Lisäksi käsiteltäväksi tulee ECN-verkoston kautta myös sellaisia kilpailunrajoituksia, joilla Suomen markkinoiden ohella on vaikutusta muissakin EU-maissa ja joista alun perin on valitettu näiden maiden kilpailuviranomaisille.

Seuranta: Avatut, ratkaistut ja keskeneräiset tapausmäärät tehtäväalueittain.

Tuottavuus ja taloudellisuus

Tuottavuutta parannetaan keskittämällä toiminta kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Tutkittavaksi ei oteta vähämerkityksellisiä asioita.

Toimenpidepyyntöjen käsittelyaikoja lyhennetään ja merkittävien asioiden selvittämiseen asetetaan aikataulutetut välitavoitteet.

Seuranta: Ratkaisujen vaikuttavuus ja vaativuus, käsittelyajat, kustannukset ja henkilötyövuodet tehtäväalueittain.

Palvelukyky ja laatu

Ratkaisujen laadullista tasoa kehitetään vahvistamalla niiden taloudellista ja oikeudellista analyysiä sekä varmistamalla asianosaisyritysten oikeusturva käsittelyn aikana sekä päätöksentekoprosessissa.

Elinkeinonharjoittajille ja muille yhteisöille annetaan ohjeita ja neuvoja sekä EU:n kilpailusääntöjen että kotimaisen kilpailunrajoituslain soveltamisesta.

Seuranta: Itsearviointi ja sidosryhmäkysely.

Kilpailuviraston selvitystyölle ja ratkaisuille asetetaan entistä ankarammat laatuvaatimukset yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi koko yhteisön alueella. Markkinaoikeudessa ajettavien asioiden vaativuustaso kasvaa. Viraston on annettava virka-apua ulkomaisille viranomaisille niiden käsiteltävänä olevien rajoitusten selvittämiseksi ja osallistuttava yrityksiä koskeviin tarkastuksiin myös toisen EU-maan kilpailuviranomaisen puolesta. Erityisenä haasteena on Kilpailuviraston hoidettavaksi tuleva neuvonta- ja ohjausvelvollisuus sekä lisääntyvä muu viestintä.

3. Henkisten voimavarojen hallinta ja osaamisen kehittäminen

Kilpailuviraston palveluksessa on tällä hetkellä 67 henkilöä. Virasto on esittänyt henkilöresursseihin 15 henkilötyövuoden lisäystä sekä palkkatason oleellista korjaamista. Vuoden 2005 talousarvioesitys mahdollistaa kolmen uuden viran perustamisen, jolloin henkilömäärä on yhteensä 70 htv. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan lisäksi virastossa käytetään edelleen tilapäistä työvoimaa kuten harjoittelijoita ja siviilipalvelusmiehiä tietohallinto-, hallinto- ja sihteeritehtävissä.

Henkilöstön vaihtuvuuden ja eläköitymisen johdosta on varauduttava siihen, että uusrekrytointien määrä tulee olemaan 10—12 uutta henkilöä vuosittain. Tämä edellyttää, että virasto panostaa henkilöstöresurssien ammattimaiseen suunnitteluun ja hankintaan sekä korkeakouluharjoitteluun ja muuhun yhteistyöhön korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yliopistoharjoittelijoita otetaan vuosittain keskimäärin 10.

Muuttuva ja kansainvälistyvä toimintaympäristö sekä tehtävien lisääntyminen ja vaikeutuminen asettavat erityisiä osaamisvaatimuksia henkilöstölle ja sen ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle. Viraston palkkataso on keskeinen tekijä, jolla voidaan varmistaa ammattitasoisen henkilöstön saatavuus ja torjua korkea vaihtuvuus.

• Työssä vaadittava osaaminen varmistetaan hyvän perehdytyksen ja koulutuksen avulla sekä kehittämällä henkilöstön ammattimaista suunnittelua ja hankintaa.

• Asiantuntemus yhteisön kilpailuoikeuden soveltamisessa nostetaan tasolle, jota kilpailuviranomaisten verkoston työhön osallistuminen edellyttää. EU:n kilpailusääntöjen toimeenpanouudistusta tuetaan kouluttamalla tutkijoita EY:n oikeuslähteiden käyttöön ja tapauskäytäntöön ja varmistamalla henkilöstön riittävä englannin kielen osaaminen.

• Työssä vaadittavaa osaamista vahvistetaan verkostomaisella yhteistyöllä korkeakoulu- ja tutkimusmaailman sekä komission ja muiden maiden kilpailuviranomaisten kanssa.

• Vuoden 2005 alusta siirrytään uuden palkkausjärjestelmän käyttöön.

• Toiminnassa korostetaan työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä.

4. Resurssit

Vuodelle 2005 sovittavien tavoitteiden saavuttamista varten hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi 2005 Kilpailuvirastoa koskevalle menomomentille esitetään 5 003 000 euroa, joka alustavasti jakaantuu seuraavasti:

palkkaukset: 3 570 000 euroa
muut toimintamenot: 1 433 000 euroa

Vuoden 2005 talousarvioesitys mahdollistaa kolmen uuden viran perustamisen, jolloin henkilömäärä on yhteensä 70 htv.

5. Raportointi ja seuranta

Viraston tulee raportoida tulostavoitteiden toteutumisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle ajalta 1.1.—30.6.2005 elokuun 2005 loppuun mennessä. Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida 31.3.2006 mennessä.

Raportoinnissa ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisiksi sovittuihin asioihin.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä 25 päivänä marraskuuta 2004

päivitetty 24.2.2012