Alku: 1988–
Kilpailuvirasto (KIVI) perustettiin silloisen ulkomaankauppaministeri Jermu Laineen vuonna 1985 asettaman ja ministeri Esko Rekolan johdolla toimineen kilpailu- ja hintakomitean esityksestä pääministeri Harri Holkerin hallituskaudella vuonna 1988. Samalla luovuttiin vuosikymmeniä jatkuneesta kattavasta hintasääntelystä.
Lokakuun 1988 alussa toimintansa aloittanut uusi virasto sai tehtäväkseen valvoa pari kuukautta aiemmin annetun uuden kilpailunrajoituslain (709/1988) noudattamista. Kiellettyjä kilpailunrajoituksia olivat, aikaisempaa täsmällisemmin säännöksin, vertikaaliset määrähinnat ja tarjouskartellit.
Viraston ensimmäinen ylijohtaja oli kilpailu- ja hintakomitean pääsihteerinä toiminut Matti Purasjoki. Ensimmäiset toimitilat löytyivät Kone ja Siltarakennus Oy:n vanhasta separaattoritehtaasta Sörnäisten rantatien varrelta. Työntekijöitä oli 50.
KIVI pyrki alusta asti olemaan aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja – ei ainoastaan sääntöjen toimeenpanija. Tämä näkyi muun muassa siinä, että virasto aloitti lokakuussa 1989 sidosryhmille suunnatun jokavuotisten KIVI-päivien käytännön.
Vuoden 1988 kilpailunrajoituslaki korvattiin vuonna 1992 uudella samannimisellä lailla (480/1992), joka kielsi määrähintojen ja tarjouskartellien lisäksi myös kaikki muut kartellit sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Uudistus liittyi Suomen EU-jäsenyyspyrkimyksiin ja lähensi Suomen kilpailusääntöjä muun Euroopan lainsäädäntöön.
EU: 1995–
Kilpailun toimivuutta haittaavaa sääntelyä purettiin – KIVIn aktiivisella myötävaikutuksella – koko 1990-luvun ajan. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna 1995 merkitsi tässä suhteessa todellista läpimurtoa. Sääntelyä purettiin mm. elintarvike-, energia-, kuljetus-, rahoitus- ja viestintäsektoreilla - usein jopa nopeammin kuin monissa muissa EU-maissa.
Myös määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta tuotti tuloksia. Merkittävimpiä tapauksia tässä mielessä olivat KHO:n Valio- ja Ajasto -ratkaisut (3482/1/1997 ja 3590/1/1999) sekä kilpailuneuvoston päätös Elisa-asiassa (150/690/1999). Yhtiöille määrättiin em. päätöksissä sakkoja yhteensä 32 miljoonaa markkaa, suurimmat (25 mmk) niistä Elisalle.
Lokakuussa 1998 kilpailunrajoituslakiin lisättiin yrityskauppavalvontaa koskevat säännökset (303/1998), jotka mahdollistivat sen, että KIVI pystyi tarvittaessa jo etukäteen puuttumaan kilpailua merkittävästi estäviin määräävään markkina-asemaan johtaviin yrityskauppoihin.
Vuonna 1999 KIVI muutti Sörnäisistä Hakaniemeen Pitkänsillan tuntumassa sijaitsevaan toimistorakennukseen.
FCA: 2000-luku
Kilpailun edistäminen muuten kuin kilpailusääntöjä soveltamalla (Advocacy) nousi 2000-luvulle siirryttäessä entistä enemmän esiin sekä kotimaisessa että kansainvälisessä keskustelussa. Esimerkiksi OECD:n kilpailukomiteassa, jossa KIVI (engl. Finnish Competition Authority eli FCA) toimi aktiivisesti, on pohdittu säännöllisesti sääntelyn vaikutuksia kilpailuun.
Kilpailun edistämisen keskeisinä tavoitteina on turvata markkinatoimijoille tasavertaiset toimintaedellytykset (kilpailuneutraliteetti) ja varmistaa uusien yritysten mahdollisuus päästä mukaan markkinoille. KIVI pyrki tähän liittyen huolehtimaan muun muassa siitä, etteivät kuntien ja valtion tuotantoyksiköt käytä asemaansa ja julkisiin palvelutehtäviin saamiaan verovaroja kilpailtuja markkinoita vääristävästi.
KIVIn toimintaympäristö muuttui merkittävästi toukokuussa 2004, kun myös kansallisille kilpailuviranomaisille ja tuomioistuimille annettiin täysimääräinen toimivalta soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kilpailunrajoitusartikloja. Myös kansallista kilpailunrajoituslakia muutettiin samassa yhteydessä (318/2004), jotta kielletyt kilpailunrajoitukset määriteltäisiin Suomessa samalla tavalla kuin EU:ssa.
Kielletyiksi tulivat 1.5.2004 aiemmin kiellettyjen rajoitusten lisäksi myös tietyt jakelu- ja toimitussopimuksiin liittyvät rajoitukset. Samalla luovuttiin poikkeuslupa- ja puuttumattomuustodistusjärjestelmistä, ja otettiin meilläkin käyttöön sakkovapautus- eli leniency-järjestelmä.
ECN: 2004–
Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaiden kilpailuviranomaiset ovat muodostaneet 1.5.2004 alkaen Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston (ECN), jonka tavoitteena on varmistaa EU:n kilpailusääntöjen tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen sisämarkkinoilla. Verkoston jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti ja tekevät yhteistyötä sääntöjen toimeenpanossa.
Vuoden 2005 alussa Kilpailuviraston uudeksi ylijohtajaksi nimitettiin Juhani Jokinen, joka oli työskennellyt eri tehtävissä KIVIssä sen perustamisesta alkaen. Ks. Matti Purasjoki & Juhani Jokinen (2001): Kilpailupolitiikan odotukset, saavutukset ja haasteet
Jokisen virkakauden alussa toimintaa leimasivat vuoden 2004 uudistusten toimeenpanon ohella pitkät oikeudenkäynnit asfaltti- ja metsäkartelliasioissa. Niissä saavutetut lopputulokset (KHO 2009:83 ja MAO 614/2009) vahvistavat merkittävästi uskottavaa "hard core" -kartellien vastaista politiikkaa Suomessa.
Kilpailunedistämisessä pääpaino oli markkinaohjautuvuuden merkityksen korostamisessa julkisia hyvinvointi- ja muita palveluja kehitettäessä. KIVI julkaisi lisäksi vuonna 2008 kattavan arvioinnin kilpailusta ja sen asemasta Suomessa (Kilpailukatsaus) sekä erillisselvityksen rakennusalan kilpailuolosuhteista.
ECN-verkoston ohella KIVI teki läheistä yhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden kilpailuvirastojen kanssa. Esimerkiksi pohjoismaisia yhteisraportteja laadittiin vuodesta 2002 alkaen vuosittain. Aiheina olivat mm. kilpailupolitiikan rooli talouden taantumassa (2009) sekä kilpailun merkitys kestävään kehitykseen perustuvan taloudellisen kasvun aikaansaamisessa (2010).
Uusi kilpailulaki: 2011–
Uskottavan "hard core"-kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen oli koko 2000-luvun yksi KIVIn keskeisistä tavoitteista. Saatujen kartellivihjeiden selvittäminen asetettiin toiminnassa etusijalle ja niiden seulonnassa hyödynnettiin taloudellisen analyysin menetelmiä. Vuodesta 2010 alkaen virastolle saattoi antaa vihjeitä myös nimettömänä verkkosivuilta löytyvän vihjelinkin kautta.
Kilpailunedistämisessä vaikutettiin kilpailun rakenteellisten esteiden poistamiseen ja kilpailun lisäämiseen erityisesti infrastruktuurialoilla ja palvelualoilla. Toiminnassa hyödynnettiin muun ohessa vuonna 2011 julkaistua Kilpailukatsaus2: Viisas sääntely – toimivat markkinat -katsausta, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti sääntelyn markkinavaikutusten arviointiin liittyviin puutteisiin.
Marraskuun 2011 alussa tuli pitkän valmistelun jälkeen voimaan uusi kilpailulaki (948/2011), joka korvasi aiemman kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992). Keskeisimmät uudistukset liittyivät yrityskauppavalvontaan, seuraamusjärjestelmään, kilpailuasioiden käsittelyssä noudatettavaan menettelyyn sekä vahingonkorvaukseen.
Lain voimaantulon yhteydessä järjestettiin joukko neuvontatilaisuuksia eri puolilla Suomea.
päivitetty 2.1.2013