Finlandia-talolla tänään pidetyssä Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaarissa lähestyttiin kilpailupolitiikan tähänastisia vaiheita ja saavutuksia useasta näkökulmasta. Myös tulevia tarpeita ja mahdollisuuksia arvioitiin. Kutsuseminaariin osallistui runsaat 250 viraston sidosryhmien edustajaa.
Työministeri Tarja Cronberg, jolle työ- ja elinkeinoministeriössä kuuluvat kilpailuasiat, korosti avaussanoissaan sitä, että kilpailupolitiikka ja kilpailulainsäädäntö ovat viime kädessä olemassa kuluttajan eduksi. – Uusi kilpailulaki on valmisteilla. Tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi laki, joka palvelee sekä kilpailuvalvonnan tehokkuutta että yritysten oikeusturvaa, ministeri linjasi. Ministeri näkee myös, että Kilpailuviraston toiminnan tulisi kohdistua niihin ilmiöihin, joilla on suurin merkitys markkinoiden toimivuuden ja kansantalouden, mutta myös kuluttajan näkökulmasta.
EU:n komission kilpailupääosaston johtaja Philip Lowe arvioi esityksessään myönteisesti Kilpailuviraston roolia Suomen talouden kehityksessä ja EU:n kilpailusääntöjen soveltamisessa. – Mitä tulevaisuudessa tapahtuukin, Kilpailuvirastolla on valmius auttaa Suomea kohtaamaan haasteet, sanoi Lowe.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg tarkasteli puheessaan kilpailulainsäädännön kehitysvaiheita. – Kilpailuvirasto on näköalapaikalla seurannut, miten lainsäädäntöä on asteittain uudistettu. Vaikka nykyinen kilpailunrajoituslaki onkin pääosin toimiva, lukuisat muutokset ovat hänen mukaansa heikentäneet sen systematiikkaa. Hallberg korosti aktiivisen prosessinjohdon merkitystä kilpailuasioiden käsittelyssä tuomioistuimissa. – Pitemmällä tähtäimellä olisi luontevaa yhdistää kuluttajansuojakysymykset yleisiin tuomioistuimiin ja vahvistaa markkinaoikeutta kilpailuasioiden ja patentti- ja tavaramerkkiasioiden erityistuomioistuimena. Tämä korostaisi markkinaoikeuden asemaa kansantalouden kannalta tärkeänä hallintotuomioistuimena, Hallberg arvioi.
Kilpailuviraston toiminnan alkuvuosina KTM:n kansliapäällikkönä työskennellyt toimitusjohtaja Matti Vuoria korosti esityksessään tehokkaan julkisen sektorin merkitystä kilpailukykyisen yritystoiminnan edellytyksenä. Kilpailupolitiikan suuret haasteet kohdistuvat kahteen kokonaisuuteen: Suomen elinkeinorakenteen käynnissä oleviin peruuttamattomiin muutoksiin sekä julkisten ja yksityisten palvelujen suhteeseen. – Sekä EU:ssa että jäsenmaissa ylläpidetään kilpailunrajoituksia säädösten, ohjeiden ja hallintokäytäntöjen kautta. EU:n sektorikohtainen kilpailunormistokin on tosiasiassa liikenteen, viestinnän ja energian osalta sopimista näitä toimialoja koskevien kilpailunrajoitusten sisällöstä, väitti Vuoria. Ratkaisuksi ongelmaan hän ehdotti mm. kilpailuviranomaisten valtuuksien kasvattamista.
Viraston ensimmäistä Kilpailukatsausta esitellessään Kilpailuviraston johtaja Martti Virtanen painotti, että kilpailu on Suomessa olennaisesti vahvistunut. – Kehitykseen on vaikuttanut sekä aktiivinen kilpailupolitiikka että sitä vahvasti tukenut muu yhteiskuntapolitiikka, joiden avulla toimintaolosuhteita on muutettu kilpailulle edullisemmiksi. Jäljellä on kuitenkin vieläkin merkittäviä kilpailun puutteita, joiden takia kilpailupolitiikan tehostaminen ja varsinkin yhteiskuntapolitiikan laaja-alainen koordinointi kilpailun edistämiseksi on tärkeää. Myös Virtanen piti julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välistä kilpailuneutraliteettia yhtenä keskeisenä kilpailun kehittämisen haasteena.
– Ideaali on, että talouden institutionaalinen rakenne antaa taloudenpitäjille valinnanvapauden ja mahdollisuuden kilpailevaan vuorovaikutukseen ja että taloudenpitäjät tuntevat ja kunnioittavat toimivan kilpailun sääntöjä. Näin totesi kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko. – Politiikka tukee parhaimmillaan näiden sääntöjen oma-aloitteista kunnioittamista. Tuottavuuden eturivin tuntumassa Suomi tarvitsee entistä enemmän kilpailullista ympäristöä, jossa parempi osaaminen voi syrjäyttää huonomman ja saada lisäksi palkkansa, Okko korosti.
Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen totesi päätössanoissaan suomalaisen kilpailupolitiikan olevan hyvällä kasvu-uralla ja lain toimeenpanon hyvällä kansainvälisellä tasolla. Kasvu-uralla pysyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista työtä ei vain kilpailuhallinnossa vaan kaikilla politiikan lohkoilla.
Tilaisuuden ohjelma
Kilpailukatsaus pdf-muodossa (5 Mt)
Ks. myös katsauksen lähdemateriaalina käytetty Mika Malirannan tutkimus ”Kilpailun kehitys ja kannattavuuden mikrodynamiikka Suomen yrityssektorilla” (ETLA Keskusteluaiheita No. 1150).
Lisätietoja: viestintäpäällikkö Päivi Kari, 040 504 5172
päivitetty 1.12.2008