Kilpailun edut
Sekä kuluttajat, yrittäjät että koko kansantalous hyötyvät siitä, että kilpailu markkinoilla toimii. Kuluttajalle toimiva kilpailu merkitsee ensisijassa sitä, että markkinoilla on tarjolla vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja, jotka poikkeavat toisistaan hinnan, laadun ja muiden ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden osalta. Kilpailu auttaa pitämään hinnat kurissa ja parantaa yleensä tuotteiden laatua.
Kilpailu on sekä teknisen että taloudellisen kehityksen moottori: uudet ideat, tuotantotavat, tuotteet ja yritykset tulevat markkinoille, kun yritykset kilpailevat paremmuudesta toistensa kanssa. Kilpailun paine pakottaa yritykset myös tehostamaan toimintaansa ja leikkaamaan kustannuksiaan. Kilpailu kannustaa siten yrityksiä ja laajasti ottaen koko yhteiskuntaa tehokkaaseen resurssien käyttöön.
Kilpailunrajoitukset
Kilpailulainsäädäntö velvoittaa viranomaiset puuttumaan sellaisiin yritysten menettelytapoihin, jotka vähentävät talouden tehokkuutta tai estävät tai haittaavat perusteetta muiden elinkeinonharjoittajien toimintaa. Kilpailunrajoituslaki (KRL, 480/1992) pyrkii toisaalta estämään tällaisen kilpailun kannalta vahingollisen käyttäytymisen ja toisaalta turvaamaan markkinoiden kilpailullisen rakenteen yrityskauppavalvonnan avulla.
Kilpailunrajoituslaki kieltää sellaiset kilpailunrajoitukset, joilla katsotaan yleensä aina olevan vahingollisia vaikutuksia taloudelliselle kilpailulle. Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat mm. määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä kilpailevien yritysten väliset sopimukset ja menettelyt kilpailun rajoittamiseksi (kartellit). Kilpailunrajoituslain kieltoja rikkoneelle voi markkinaoikeus määrätä Kilpailuviraston esityksestä kilpailunrikkomis- eli seuraamusmaksun.
Markkinoiden toimintaa voivat haitata myös erilaiset lait, asetukset, hallinnolliset määräykset ja viranomaisten toimintatavat. Tällaisiin julkisiin kilpailunrajoituksiin ei voida soveltaa kilpailunrajoituslakia. Kilpailuvirastolla on kuitenkin mahdollisuus tehdä mm. aloitteita sellaisten markkinoiden toimintaa haittaavien kilpailunrajoitusten poistamiseksi, jotka jäävät kilpailunrajoituslain soveltamisalan ulkopuolelle.
Kuluttajien rooli kilpailuvalvonnassa
Kuluttajien ja yritysten muiden asiakkaiden aktiivisuus on markkinoiden tehokkaan toiminnan perusedellytys. Eri markkinaosapuolia edustavilla yksittäisillä henkilöillä on myös usein ensikäden tietoa markkinoilla ilmenevistä kilpailunrajoituksista, kuten määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä tai kartelliepäilyistä.
Kansalaisilta tulevat yhteydenotot ovatkin Kilpailuvirastolle ja sen apuna toimiville aluehallintovirastoille tärkeitä tietolähteitä markkinoiden toimivuuden seurannassa. Näin saatuja tietoja käytetään jatkuvasti hyväksi mm. tulevan selvitystoiminnan painopisteiden suunnittelussa.
Kilpailuviranomaisten tavoitteena on puuttua ensisijassa kansantalouden kannalta olennaisiin, taloudelliselle kilpailulle vahingollisiin kilpailunrajoituksiin. Kaikkia viranomaisten tietoon saatettuja kilpailunrajoitusepäilyjä ei siksi voida selvittää yhtä perusteellisesti.
Yhteydenottoa harkitsevien on hyvä tietää jo ennalta, että Kilpailuvirasto voi lain nojalla (KRL 12 §) olla ryhtymättä asiassa toimenpiteisiin, jos kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kilpailunrajoituksesta huolimatta kokonaisuutena pitää toimivana. Lisäksi on syytä huomata, että kilpailunrajoituslain 4 §:ssä kielletään vain sellaiset yritysten väliset järjestelyt, jotka merkittävästi estävät, rajoittavat tai vääristävät kilpailua. Ns. vähämerkitykselliset kilpailunrajoitukset eivät enää toukokuusta 2004 alkaen ole kilpailunrajoituslain vastaisia.
Ks. myös kohta Yleisimmin esitettyjä kysymyksiä.
 Kilpailuviraston yhteystiedot
Aluehalintovirastojen kilpailuvirkamiesten yhteystiedot osoitteessa www.avi.fi/.
Ks. myös
www.kuluttajavirasto.fi
www.kuluttajaliitto.fi
www.kuluttajat-konsumenterna.fi
|
