OECD:n raportti suosittelee kilpailun lisäämistä palvelualoilla

Suomen palvelusektori tarvitsee OECD:n selvitysten mukaan enemmän kilpailua ja vähemmän sääntelyä. OECD:n Suomen edustustossa heinäkuussa valmistunut raportti "Palvelut ja Suomen kansantalous OECD:n näkökulmasta" korostaa palveluiden merkitystä talouden tuottavuuden ja työllisyyden parantamisessa ja kannustaa Suomea panostamaan niiden kehittämiseen. Myös kotimaisessa, valtioneuvoston kanslian "Suomi maailmantaloudessa" -selvityksessä arvioidaan palveluiden kasvupotentiaali suureksi.

Suurinta osaa palveluista on tähän asti pidetty pienen kasvupotentiaalin, suljetun sektorin ja matalan tuottavuuden aloina. Palvelusektorin tärkeys on kuitenkin kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien, ja nykyään sen osuus kokonaistuotannosta on Suomessakin jo lähes 70 %. Tulevaisuudessa palvelusektorin merkitys korostuu teollisten työpaikkojen vähetessä entisestään.

Julkisen vallan toimet ovat OECD:n palvelusuosituksissa avainasemassa. Palvelumarkkinoiden avaamisen ja kilpailun edistämisen lisäksi tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia että mikrotason toimintaedellytysten parantamista. Lisäksi on huolehdittava julkisen palvelutuotannon tehokkuudesta. Näin Suomikin pystyy hyötymään kansainvälisten palvelumarkkinoiden kasvusta ja varmistamaan kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.

OECD on tutkinut palveluiden dynamiikkaa kahden vuoden ajan, ja palveluiden tutkimus tulee jatkumaan siellä myös lähivuosina. Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on saanut valtioneuvostolta tehtäväkseen tutkia ja edistää palveluinnovaatioita.

Runsaasti käyttämätöntä potentiaalia

Suomen palvelusektori on raportin mukaan muihin OECD-maihin verrattuna monelta osin kehittymätön. Palvelujen vienti muodostaa meillä vain kuudesosan tavaraviennin arvosta, kun vastaava luku muissa OECD-maissa on keskimäärin lähempänä neljäsosaa. Myös tietointensiivisten, korkean arvonlisän palvelujen osuus kokonaistuotannosta on meillä muita OECD-maita vaatimattomampi.

Julkisen palvelutuotannon nopeasti kasvavat kustannukset uhkaavat lisäksi jatkossa erityisesti kuntarahoituksen kestävyyttä. Ainakin toistaiseksi kunnat ovat raportin mukaan vastanneet kasvavaan palvelukysyntään mieluummin nostamalla kunnallisveroja kuin lisäämällä palvelujen tuottavuutta.

Palvelusektorin kasvua ja kehitystä rajoittaa OECD:n mukaan Suomessa moni asia. Valtionomistus on ensinnäkin monilla palvelutoimialoilla runsasta, minkä järjestö katsoo vähentävän kilpailua ja hidastavan sitä kautta kyseisten toimialojen kehitystä. Sekä yksityiset että julkiset palveluyritykset ovat lisäksi olleet Suomessa suojatumpia ulkomaiselta kilpailulta kuin teollisuusyritykset. Suoria ulkomaisia palveluinvestointeja suuntautuu Suomeen vähän, ja Suomen talouden kokonaissääntelykin on OECD:n keskiarvoa suurempaa.

Palvelujen tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan Suomessa kuitenkin voimakkaasti. Maassa on ylivoimaisesti eniten tämän alan tutkijoita, ja meillä myönnetään OECDmaista toiseksi eniten patentteja väkilukuun suhteutettuna. Lisäksi tietopohjaisten investointien määrä on Suomessa OECD:n toiseksi korkein.

Enemmän kilpailua – vähemmän sääntelyä

OECD:n mukaan Suomen tulee palveluiden kehittämiseksi edistää kilpailua ja parantaa kilpailuviranomaisen asemaa palvelusektorilla. Sääntelyä tulee vähentää etenkin kuljetuspalveluissa ja kaupan alalla, ja kilpailua on edistettävä erityisesti korkean valtionomistuksen toimialoilla. Valtion tulee lisäksi luopua aiempaa johdonmukaisemmin omistuksestaan etenkin postipalveluissa, alkoholin vähittäiskaupassa, sähkön- ja kaasuntuotannossa ja jakelussa sekä lentoliikenteessä. Lisäksi työmarkkinoiden joustavuutta tulee lisätä ja verokiilaa kaventaa palvelualojen työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi.

Myös julkisten palvelujen tuotantoa on OECD:n mukaan tehostettava ulkoistamalla palveluita nykyistä enemmän yksityisille palveluntarjoajille, uudistamalla tiettyjen palvelujen kuten terveydenhuollon tuotantorakenteita sekä valikoimalla valtion tuottamat ydinpalvelut ja karsimalla muiden palvelujen tuotantoa. Julkisella sektorilla tulee lisäksi käyttää aiempaa runsaammin mm. benchmarkingia ja erilaisia muita tehokkuusvertailuja.

Julkisten palvelujen markkinaratkaisuihin liittyen raportissa korostetaan sitä, miten tärkeää on tehdä ero yhtäältä ulkoistamisen (outsourcing) ja toisaalta yksityistämisen (privatising) välillä.

Yksityistämisessä julkinen sektori vetäytyy kokonaan joidenkin palvelujen tuotannosta, minkä jälkeen ao. palveluista huolehtivat markkinavoimat lakien ja asetusten puitteissa. Palveluja ulkoistettaessa vastuu tarjonnasta säilyy sen sijaan edelleen julkisella sektorilla, kyse on vain verovarojen tehostetusta käytöstä. Julkisten palvelujen kehittäminen esimerkiksi palvelusetelien käyttöä ja julkisia palveluhankintoja lisäämällä ei siten automaattisesti merkitse hyvinvointiyhteiskunnan perusluonteen muuttamista.

OECD tutki vuonna 2003 Suomen julkisen sektorin tehokkuutta ja totesi, että esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa ulkoistamista oli siihen mennessä käytetty suhteellisen vähän. OECD asettuikin jo tuolloin tukemaan kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2001 antamia suosituksia palvelujen ulkoistamisesta, palvelusetelien käytöstä ja kustannuslaskelmien parantamisesta.

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät 1.1.2013 Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi: www.kkv.fi