Yleistä
Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Virasto turvaa taloudellista kilpailua puuttumalla kilpailunrajoituslain ja 1.5.2004 alkaen myös EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailunrajoituksiin sekä vaikuttamalla yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät.
Toukokuussa 2004 voimaantuleva EU:n kilpailusääntöjen uusi täytäntöönpanoasetus hajauttaa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa kansallisille viranomaisille. Uudistus lisää Kilpailuviraston arvioitavaksi tulevien kilpailunrajoitusten määrää sekä Kilpailuviraston ja jäsenmaiden kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä.
Kilpailuvirasto osallistuu komission johtamaan valmistelutyöhön, joka koskee EU:n kilpailuviranomaisten uuteen verkostoyhteistyöhön liittyviä käytännön seikkoja. Tavoitteena on, että EU-viranomaisten välinen yhteistyö voi käynnistyä mahdollisimman joustavasti heti, kun uusi järjestelmä astuu voimaan (ECN-verkosto).
Yhteistoimintaa komission ja jäsenmaiden kilpailuviranomaisten välillä tiivistää osaltaan myös Euroopan komissiossa vireillä oleva keskittymien valvontaa koskevan asetuksen uudistus, joka tulee voimaan 1.5.2004.
Myös kilpailuasioita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ehdotettavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2004.
Lainsäädännön muutokset otetaan huomioon toiminnassa ja virasto valmistautuu soveltamaan uusia säännöksiä tehokkaasti.
Viraston toiminnassa korostuu vuoden aikana voimaantulevien muutosten aiheuttama osaamisvaatimusten merkittävä kasvu ja lisääntyvien sekä monimuotoisemmiksi muuttuvien tehtävien hoitaminen niin, että toiminta- ja palvelukyky pystytään pitämään riittävän korkealla tasolla.
Kilpailuvirasto on sopinut sisäministeriön kanssa kaikille lääninhallituksille yhteisistä tulostavoitteista kilpailuvalvonnassa. Tavoitteet on esitetty vuoden 2004 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä. Näiden tavoitteiden pohjalta Kilpailuvirasto tekee yksityiskohtaisemmat tulossopimukset kunkin lääninhallituksen kanssa erikseen.
Kilpailuviraston alustavat tulostavoitteet on asetettu vuoden 2004 talousarvioesityksessä, jonka pohjalta ministeriö ja Kilpailuvirasto sopivat seuraavista tulostavoitteista:
Yhteiskunnalliset tulostavoitteet
Markkinoiden toimivuutta edistetään tehostetulla kartellivalvonnalla ja puuttumalla muutoinkin aktiivisesti kilpailunrajoituksiin sekä vaikuttamalla kilpailun toimivuuteen. Erityisesti painotetaan ennaltaehkäisevän ja oma-aloitteisen toiminnan osuutta suhteessa jälkikäteisvalvontaan. Tavoitteiden asettamisessa korostuu kilpailunrajoitustyyppeihin keskittyvä tarkastelu sekä tiettyjen avaintoimialojen, kuten tele- ja energiamarkkinoiden, valvonnan lisääminen.
1. Kilpailun edistäminen
Pääosa kilpailun edistämisestä on luonteeltaan vuorovaikutuksessa tapahtuvaa, pitkäkestoista vaikuttamista talouden toimijoihin ja poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavoitteena on, että markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen ja sitoutuvat omissa toimissaan ja ratkaisuissaan edistämään toimivaa kilpailua. Virasto vaikuttaa aloittein, lausunnoin ja lainsäädännön valmisteluun osallistumalla sääntelyn uudistamiseen eri ministeriöiden asettamissa työryhmissä ja laatii yhdessä lääninhallitusten kanssa selvityksiä ja tiedonantoja, joiden tavoitteena on ohjata markkinoilla toimivien yritysten toimintaa.
Tavoitteena on myötävaikuttaa
- julkisen tuotannon markkinaehtoistumiseen vaikuttamalla lainsäädäntöön sektorikohtaisella selvitystyöllä sekä puuttumalla yksittäisiin markkinaehtoistamisprosessin ongelmiin yhdessä lääninhallitusten kanssa. Toimintaa koordinoidaan edelleen Kuntaliiton, ministeriöiden, elinkeinoelämän ja työelämän järjestöjen kanssa.
- kilpailu- ja markkinanäkökulmien huomioon ottamiseen ympäristölainsäädännössä ja sen toteuttamisessa sekä kansallisen rakennuspoliittisen ohjelman seurannassa. Pyritään edistämään toimivien markkinaolosuhteiden aikaansaamista jätteiden hyödyntämiselle. Jatketaan ympäristöpoliittisten taloudellisten ohjauskeinojen analysointia ja toimitaan aloitteellisesti niistä aiheutuvan kilpailun vääristymisen poistamiseksi tai vähentämiseksi etenkin päästökaupan, kaupallisten sertifikaattien, ympäristöverojen sekä maankäyttö- ja kaavoitusasioiden osalta.
- kilpailututkimuksen kehittämiseen toimintansa aloittavan kilpailuinstituutin kautta. Selkiytetään viraston omia kilpailututkimuksen teemoja koskevia prioriteetteja. Erityisesti kiinnitetään huomiota sääntelyn vaikutusten arvioinnin kehittämiseen.
2. Kilpailuvalvonta
Kilpailuvalvonnassa korostuvat eri tyyppisten rajoitusten taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen, rajoitusten vahingollisuuden analyysi ja todistelu sekä rajoituksiin puuttumisen syy-yhteys kilpailun toimivuuden parantumiseen.
- Yrityskauppavalvonnan avulla suojataan kuluttajien ja asiakkaiden etua sellaisilta yrityskeskittymiltä, joiden tuloksena syntyy tai vahvistuu kilpailua oleellisesti estävä määräävä markkina-asema.
- Määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellon avulla parannetaan markkinoiden toimivuutta ja huolehditaan asiakkaiden ja kuluttajien mahdollisuuksista saada laadultaan parempia ja hinnaltaan edullisempia hyödykkeitä.
Määräävän markkina-aseman toimeenpanossa puututaan erityisesti sellaisiin määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten kilpailunrajoituksiin, joilla estetään uusien toimintamuotojen kehitystä tai rajoitetaan alalle tuloa. Painopistealueena ovat erilaisten "pullonkaulatekijöiden", kuten kiinteän puhelinverkon tai matkaviestinverkon sekä sitovien toimitusehtojen hyväksikäyttö hinnoittelussa määräävän markkina-aseman puolustamiseksi tai aseman hyväksi käyttämiseksi. Vuoden 2004 aikana saatetaan päätökseen painopistealueelle kuuluvat laajakaistaselvitykset.
- Kartellivalvonnan tavoitteena on pyrkiä paljastamaan hinta- ja markkinoidenjakokartelleja tehokkaasti vihjeiden, tarkastuskäyntien ja taustaselvitysten avulla.
Hinta- ja markkinoidenjakokartellit ovat erityisen haitallisia kilpailunrajoituksia, koska ne johtavat suoraan kuluttajien maksamien hintojen nousuun. Painopistettä pyritään siirtämään oma-aloitteiseen kartellinvastaiseen toimintaan.
- Kilpailijoiden välisten yhteistyösopimusten osalta painopistealueina ovat oligopolististen markkinoiden yhteistyöjärjestelyt, joilla on kilpailijoita poissulkevia vaikutuksia tai jotka muutoin johtavat markkinoiden oligopolistisen luonteen vahvistumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään julkisessa omistuksessa olevien yritysten markkinakäyttäytymiseen.
- Varmistetaan yhteisön kilpailusääntöjen toimeenpano toukokuusta 2004 lukien.
Yhteisön kilpailusääntöjä sovelletaan tiiviissä yhteistyössä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyöverkostossa (ECN) tehtävä työ tulee integroitumaan tiiviisti osaksi viraston muita päätoimintoja.
3. Kansainväliset asiat
Kilpailuvirasto avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä kilpailualan EU:n säädös- ja tuomioistuinasioiden valmistelussa ja osallistuu muihin komission järjestämiin asiantuntijakokouksiin.
Kilpailuvirasto osallistuu edelleen myös OECD:n kilpailukomitean ja sen työryhmien työskentelyyn. Vuonna 2004 OECD:n talous- ja kehityskomitea suorittaa Suomen maatutkinnan, jossa erityisaiheena on kilpailupolitiikka. Kilpailuvirasto jatkaa myös European Competition Authorities (ECA) ja maailmanlaajuisen International Competition Network (ICN) yhteistyöverkostojen jäsenenä. Yhteistyötä pohjoismaisten kilpailuviranomaisten kanssa jatketaan samoin kuin teknistä apua Venäjälle maan antimonopoliministeriön MAP:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kilpailuvirasto on mm. osallisena KTM:n johtamassa neuvotteluryhmässä, jossa koordinoidaan KTM:n hallinnonalalla tapahtuvaa Venäjä-yhteistyötä.
4. Viestintä
- Ulkoisella viestinnällä tuetaan viraston varsinaisten tavoitteiden toteutumista ja varmistetaan valtionhallinnon avoimuus- ja muiden viestintäperiaatteiden toteutuminen.
Viraston tavoitteita tuetaan aktiivisella ja asiantuntevalla viestinnällä, joka perustuu viraston perusviestien ja sidosryhmien määrittelyyn.
Tavoitteena on, että erityisesti markkinoiden toimivuuden kannalta tärkeät ryhmät, kuten elinkeinoelämän edustajat ja päätöksentekijät julkisella sektorilla, ymmärtävät toimivan kilpailun merkityksen ja ottavat kilpailunäkökohdat oikein huomioon omassa toiminnassaan. Elinkeinoelämälle suunnattavassa viestinnässä otetaan kilpailusääntöihin liittyvien perusviestien ohella huomioon kansallisen kilpailunrajoituslain uudistamisesta ja EU:n kilpailusääntöjen toimeenpanouudistuksesta johtuvat neuvonta- ja viestintätarpeet. Muita viraston työn kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat mm. joukkoviestimet sekä korkeakoulu- ja tutkimusmaailman edustajat. Myös kuluttajien näkökulma kilpailuun otetaan huomioon viestinnän suunnittelussa.
Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus
Vuodelle 2004 sovittavien tavoitteiden saavuttamista varten hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi 2004 Kilpailuvirastoa koskevalle menomomentille esitetään 4 688 000 euroa, joka alustavasti jakaantuu seuraavasti:
palkkaukset: 3 300 000 euroa
muut toimintamenot: 1 388 000 euroa
Vuoden 2004 talousarvioesitys riittää nykyisen henkilömäärän (67 htv) palkkaamiseen.
Tuottavuus
- Tuottavuutta parannetaan keskittämällä toiminta kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Tutkittavaksi ei oteta vähämerkityksellisiä asioita.
- Toimenpidepyyntöjen käsittelyaikoja lyhennetään ja merkittävien asioiden selvittämiseen asetetaan aikataulutetut välitavoitteet.
Laadun hallinta
Suoritteet
Kilpailuviraston käsittelyssä on ollut vuosittain 700—800 kotimaista kilpailunrajoitus- ja yrityskauppa-asiaa sekä 500 komission kilpailuviranomaisen arvioitavaksi toimittamaa EU-tapausta. Euroopan komissio on toiminut EU-tapauksissa niiden varsinaisena valmistelijana ja ratkaisijana.
Toukokuusta 2004 lukien EU-tapausten käsittely hajautetaan komissiosta EU:n kansallisille kilpailuviranomaisille. Kilpailuvirasto saa ECN-verkoston kautta tehtäväkseen tutkia aikaisemmin esimerkiksi komission selvittämisvastuulle kuuluneita tapauksia.
Kilpailuviraston vastuulle tulee ECN-verkoston myötä myös sellaisia kilpailunrajoituksia, joilla Suomen markkinoiden ohella on vaikutusta muissakin EU-maissa ja joista alun perin on valitettu näiden maiden kilpailuviranomaisille.
Palvelukyky ja laatu
- Ratkaisujen laadullista tasoa kehitetään vahvistamalla niiden taloudellista ja oikeudellista analyysiä sekä varmistamalla asianosaisyritysten oikeusturva käsittelyn aikana sekä päätöksentekoprosessissa.
- Elinkeinonharjoittajille ja muille yhteisöille annetaan ohjeita ja neuvoja sekä EU:n kilpailusääntöjen että kotimaisen kilpailunrajoituslain soveltamisesta.
- Annetaan tarvittavilta osin viraston soveltamiskäytäntöä selventäviä suuntaviivoja kilpailunrajoituslain muuttamista koskevan lakiesityksen mukaisesti.
Kilpailuviraston selvitystyölle ja ratkaisuille asetetaan entistä ankarammat laatuvaatimukset yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi koko yhteisön alueella. Markkinaoikeudessa ajettavien asioiden vaativuustaso kasvaa. Viraston on annettava virka-apua ulkomaisille viranomaisille niiden käsiteltävänä olevien rajoitusten selvittämiseksi ja osallistuttava yrityksiä koskeviin tarkastuksiin myös toisen EU-maan kilpailuviranomaisen puolesta. Erityisenä haasteena on Kilpailuviraston hoidettavaksi tuleva neuvonta- ja ohjausvelvollisuus sekä lisääntyvä muu viestintä.
Henkisten voimavarojen hallinta ja osaamisen kehittäminen
- Tavoitteena on, että virastolla on sen tehtävien laajuus ja vaativuus huomioon ottaen riittävä määrä osaavia henkilöitä.
- Siirrytään uuden palkkausjärjestelmän käyttöön.
- Työssä vaadittavaa osaamista kehitetään suunnitelmallisesti hyvän perehdytyksen ja koulutuksen avulla.
- Työhyvinvointia kehitetään osana henkilöstöstrategiaa.
Kilpailuviraston palveluksessa on tällä hetkellä 67 henkilöä. Virasto osallistuu julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseksi käynnistettyyn hankkeeseen ja laatii omalta osaltaan selvityksen henkilöstönsä määrästä ja osaamisrakenteesta ja arvioi tämän pohjalta tulevaa kehitystä.
Uuteen palkkausjärjestelmään siirrytään vuoden 2004 aikana. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, kannustaa henkilöstöä kehittämään osaamistaan ja suoritustasoaan ja luomaan kiinnostusta tarttua yhä vaativampiin tehtäviin.
Asiantuntemus yhteisön kilpailuoikeuden soveltamisessa nostetaan tasolle, jota kilpailuviranomaisten verkoston työhön osallistuminen edellyttää. EU:n kilpailusääntöjen toimeenpanouudistusta tuetaan kouluttamalla tutkijoita EY:n oikeuslähteiden käyttöön ja tapauskäytäntöön ja varmistamalla henkilöstön riittävä englannin kielen osaaminen.
Taloudellista analyysitaitoa kehitetään koulutusohjelmalla, jonka tavoitteena on auttaa tutkijoita ymmärtämään elinkeinoelämän päätöksentekotilanteita ja niiden suhdetta kilpailuviranomaisten työhön.
Viraston itsensä järjestämän koulutuksen ohella työssä vaadittavaa osaamista vahvistetaan verkostomaisella yhteistyöllä korkeakoulu- ja tutkimusmaailman sekä komission ja muiden maiden kilpailuviranomaisten kanssa.
Toiminnassa korostetaan työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä.
Raportointi
Viraston tulee raportoida tulostavoitteiden toteutumisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle ajalta 1.1.—30.6.2004 elokuun 2004 loppuun mennessä. Koko vuoden 2004 tulostavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida 31.3.2005 mennessä.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä 8 päivänä joulukuuta 2003
Bo Göran Eriksson Matti Purasjoki Ylijohtaja Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Kilpailuvirasto