Kilpaileva yritys haittaa yritykseni toimintaa antamalla asiakkaille harhaanjohtavaa tietoa yrityksestäni. Voiko Kilpailuvirasto tehdä asialle jotakin?
Kilpailuvirastolla ei ole toimivaltaa soveltaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettua lakia. Tällaisissa tapauksissa yritys voi joko pyytää lausuntoa Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivalta liiketapalautakunnalta tai viedä asian markkinaoikeuteen. Elinkeinonharjoittaja voi pyytää liiketapalautakunnalta myös etukäteen kannanottoa siitä, onko markkinointi hyvän liiketavan mukaista.
Liiketapalautakunta käsittelee muun muassa harhaanjohtavaa markkinointia, liikesalaisuuksien loukkaamista, vertailevaa mainontaa, kilpailijoiden halventamista ja jäljittelyä koskevia asioita. Lautakunta ottaa kantaa myös siihen, loukkaako yrityksen menettely Kansainvälisen kauppakamarin hyväksymiä mainonnan kansainvälisiä perussääntöjä tai muita kansainvälisen kauppakamarin mainontaa ja markkinointia koskevia perussääntöjä ja ohjeita.
Markkinaoikeus voi kieltää lainvastaisen menettelyn jatkamisen ja määrätä uhkasakon. Mahdolliset rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimukset käsittelee yleinen alioikeus. Lisää tietoa aiheesta osoitteessa www.keskuskauppakamari.fi.
Tuotteiden hintamerkinnät ovat mielestäni puutteellisia ja hintojen vertailu on vaikeaa. Voiko Kilpailuvirasto puuttua asiaan?
Selkeät hintatiedot ovat sekä kuluttajien että yritysten etu. Ne edistävät tervettä kilpailua yritysten ja tuotteiden välillä helpottaessaan kuluttajien mahdollisuuksia vertailla hintoja. Kilpailuviraston toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu hintamerkintäasetuksen eikä muidenkaan kuluttajien suojaksi annettujen erityissäännösten noudattamisen valvonta.
Kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen aseman turvaaminen kuuluu Suomessa Kuluttajavirastolle, kuluttaja-asiamiehelle ja kunnallisille kuluttajaneuvojille. Lisätietoa kuluttajien etujen turvaamisesta osoitteissa www.kuluttajavirasto.fi, www.kuluttajaliitto.fi ja www.kuluttajat-konsumenterna.fi.
Miten julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa? Yritystäni kohdeltiin tarjouskilpailussa mielestäni väärin, miten menetellä?
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan viranomaisten, muiden julkishallintoon kuuluvien oikeushenkilöiden sekä nk. peruspalvelusektorilla toimivien yksiköiden tavara- ja palveluhankintoja sekä rakennusurakoita. Yleinen kilpailuttamisvelvoite ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus koskee kaikkia julkisia hankintoja.
Suomen Kuntaliiton yhteydessä toimii julkisten hankintojen neuvontayksikkö, joka antaa maksuttomia neuvoja liittyen julkisiin hankintoihin. Palvelusta lisää osoitteessa www.hankinnat.net. Julkisista hankinnoista löytyy tietoa myös työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta osoitteesta www.tem.fi.
Kilpailuvirastolla ja aluehallintovirastoilla ei ole toimivaltaa julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Jos hankintamenettely on ollut yrityksen mielestä virheellinen, se voi valittaa asiasta markkinaoikeuteen.
Voiko Kilpailuvirastoon valittaa kilpailevan yrityksen saamasta julkisesta tuesta, joka vääristää kilpailua?
Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun lähtökohtana voidaan pitää sitä, ettei elinkeinotoiminnalle anneta julkista tukea tavalla, joka vaarantaa kilpailevien yritysten mahdollisuudet elinkeinonsa harjoittamiseen. Mikäli erilaisista yhteiskuntapoliittisista syistä tukea kuitenkin myönnetään, tukipäätöksiä tekevien tulisi ottaa tuen kilpailuvaikutukset huomioon.
Kilpailulain nojalla ei voida kieltää tuen myöntämistä, eikä Kilpailuviraston toimivaltaan muutoinkaan kuulu julkisten tukien ja niiden käytön valvonta. Kilpailuvirasto voi kuitenkin tehdä aloitteita julkisten kilpailunrajoitusten – eli mm. julkisten tukien – kilpailua vahingoittavien vaikutusten poistamiseksi. Aloitteita harkittaessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota siihen, miten julkinen tuki vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin koko toimialalla. 
Ks. myös kohta Kilpailun edistäminen.
Komissio voi puuttua kilpailua EU:n alueella vääristäviin julkisiin tukiin (artiklat 107–109). Sopimukseen Euroopan unionin toiminnasta sisältyy lisäksi erityismääräyksiä jäsenvaltioiden toimista suhteessa julkisiin yrityksiin ja yrityksiin, joille ne myöntävät erityis- tai yksinoikeuksia (artikla 106). Suomessa julkisiin tukiin liittyviä EU-asioita hoitaa työ- ja elinkeinoministeriö.